Journalismiin kohdistuvat vaikuttamis- ja painostusyritykset nousivat viime viikolla valtakunnalliseksi keskustelun aiheeksi, kun Kalajokiseudun päätoimittaja Hanna Parhaniemi kertoi Suomen Lehdistössä (SL 2.12.2021), kuinka hän on joutunut kohtaamaan pitkään kalajokisten poliitikkojen ja kaupungin virkamiesjohdon vaikuttamisyrityksiä. Lisäksi Parhaniemeen on aiemmin kohdistunut painostusta Kalajokiseutua julkaisevan konsernin, KPK Yhtiöiden eli nykyisen Hilla Groupin sisältä. Painostuksella on yritetty vaikuttaa esimerkiksi kaupunginjohtaja Jukka Puoskaria koskevaan uutisointiin.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen otti tapaukseen kantaa Keskipohjanmaa-lehdessä (KP 4.12.2021) ja totesi, että yritys vaikuttaa journalistisiin sisältöihin on väärin. Hän muistutti, että journalismin riippumattomuus on turvattava ja tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

– Tyypillisimmin toimitukselliseen sisältöön yritetään vaikuttaa puhumalla potkuista tai taloudellisista seuraamuksista. Uhkailu kunnan ilmoitusten siirtämisestä pois lehdestä on aika tiukka vaikutuskeino. Kuntien ilmoittelusta tulee merkittävä osa paikallislehtien tuloista. Kalajoen tapauksessa päätoimittaja on toiminut hyvin lähtiessään puhumaan asioista julkisesti. Jos asioihin ei reagoida, toimituksellinen riippumattomuus ei ole turvattu, kommentoi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen asiaa Keskipohjamaalle.

Myös Urjalan Sanomiin on kuluneen vuoden aikana kohdistunut erilaisia vaikuttamisyrityksiä. Poikkeuksellisena esimerkkinä toimituksessa työskentelevät henkilöt kokivat kesäkuussa pidetyn tapaamisen, johon toimitus sai kunnanjohtaja Annu Kuusistolta kutsun yhteistyöpalaverin nimissä. Hyvin nopeasti palaverin alettua tuli selväksi, että kyse oli sellaisesta yhteistyöstä, johon journalistisiin pelisääntöihin sitoutunut julkaisu ei voi sitoutua. Kunnanjohtaja toivoi, että kaikki kuntaa liippaava uutisointi tarkistutettaisiin ennen julkaisua kunnantalolla, kunnan asioista ei kirjoitettaisi niin negatiiviseen sävyyn ja että erityisesti otsikointi ei olisi niin negatiivista.

Keskusteluissa nostettiin esiin muun muassa lehden uutisointi, koskien suunnitelmaa Nuutajärven lasikylän kulttuurisäätiön ja Urjalan kunnan yhteisen kehitysyhtiön perustamiseksi, sekä uutisointi koskien kunnan toteuttamia hakkuita lintujen pesimäaikaan. Palaverissa käytiin muun muassa yksityiskohtaisesti läpi julkaistujen uutisten otsikointia.

Läsnä kesäisessä palaverissa oli koko Urjalan Sanomien toimitus: päätoimittaja Heli Lehtelä, toimittaja Minna Mäkelä ja toimittaja Marjo Alste. Urjalan kuntaa palaverissa edustivat kunnanjohtaja Annu Kuusiston lisäksi hallintojohtaja Salla Saari-Männistö, elinvoimapäällikkö Satu Sarin ja tuottaja Tiia Välimäki.

Palaverin päätteeksi kunnanjohtaja halusi keskustella kunnan ja Urjalan Sanomien välillä olevasta, ilmoittelua koskevasta sopimuksesta. Keskustelu jäi lyhyeksi toimituksen tuodessa esiin, että tahojen välillä ei ole ollut sopimusta ilmoittelusta, kuten kunnanjohtaja oletti. Kunta on itse tapauskohtaisesti päättänyt omien ilmoitustensa määrästä, julkaisuajankohdista ja kanavista. Palaverin päätteeksi todettiin, että ilmoitteluun liittyvää keskustelua voidaan jatkaa myöhemmin, kun kunnassakin ensin selvitetään ilmoittelun volyymia ja tarvetta.  Ilmoittelua koskeva keskustelu ei jatkunut kesän jälkeen. Seuraavan kerran ilmoittelu nousi esiin 29. marraskuuta, kun Urjalan kunnanhallituksen esityslistalta löytyi kunnanjohtajan esitys, jossa esitettiin muutosta kunnan virallisiin ilmoituksiin sitten, että virallisten ilmoitusten kanavana ei enää olisi kunnan verkkosivujen lisäksi Urjalan Sanomat (US 26.11.2021). Kunnanhallitus teki esitykseen lisäyksen.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja perusteli valtuustolle etenevää esitystä sillä, että joissakin tapauksissa kunnanvaltuusto voidaan haluta kutsua koolle neljässä päivässä. Hän ja kunnanjohtaja kertoivat tämän olleen myös syyn alkuperäiselle esitykselle (US 1.12.2021).

– Paikallislehden tehtävä on herättää julkista keskustelua ja nostaa esille myös havaitsemiaan epäkohtia. Valitettavan usein kuntien viranhaltijat ja päättäjät ajattelevat paikallislehden roolin olevan kunnan markkinointiviestinnän jatke. Näin ei ole. Kunta viestii, paikallislehti uutisoi, toteaa Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Sauli Pahkasalo.

– Urjalan Sanomien kuvailemaa ”palautekeskustelua” joutuu moni toimitus ja päätoimittaja käymään omalla alueellaan. Keskusteluyhteys on tärkeä ja journalistista työprosessia on syytä avata, mutta painostusta ei kenenkään pidä hyväksyä. Journalistinen päätösvalta on aina toimituksessa, ei sen ulkopuolella. Erityisen ikävää on, jos painostuksen taustalla on havaittavissa taloudellinen näkökulma. Ilmoitusmyynti ja toimitukselliset valinnat eivät kulje käsi kädessä, vaan journalismin tulee olla mediamyynnistä irrallaan, Pahkasalo lisää.

Uutismedian liiton syksyllä 2020 tekemän kyselyn mukaan 79 prosenttia sanomalehtien päätoimittajista oli kokenut journalistiseen sisältöön kohdistuvaa kyseenalaista vaikuttamista parin kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Päätoimittajien mukaan merkittävin vaikuttajataho olivat kuntapäättäjät, jotka mainitsi 82 prosenttia vaikutusyrityksiä kokeneista päätoimittajista.

Vaikuttamispyrkimyksillä tarkoitettiin kyselyssä joko painostamista tai lahjoen tehtyjä yrityksiä vaikuttaa journalismiin. Yli puolet, 58 prosenttia, kyselyyn vastanneista päätoimittajista oli kohdannut uhkauksia ilmoittamisen lopettamisesta.

– Riippumattoman journalismin estäminen tai rajoittaminen ei kuulu kuntademokratiaan eikä ylipäänsä suomalaiseen avoimeen yhteiskuntaan. Toimitusten painostaminen on aina tuomittavaa. Erityisen vakavaa se on kohdistuessaan paikalliseen lehteen, jonka tehtävä on usein ainoana mediana uutisoida lukijoille ja kuntalaisille asiat niin kuin ne ovat. Paikallisista epäkohdistakin kertominen on tärkeää, koska se on ensimmäisen askel kohti ongelmien ratkaisemista, korostaa Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg.

– Myös Julkisen sanan neuvosto on ratkaisukäytännössään korostanut, että kansalaisten sananvapauden toteutumisen ja journalismin riippumattomuuden kannalta on erittäin tärkeää, että viime kädessä lehden päätoimittaja torjuu panostuksen, jolla yritetään ohjata tiedonvälitystä, Holmberg jatkaa.