Lehtityössä jos missä oppii, että kaikki ei aina ole sitä, miltä se ensinäkemältä näyttää. Usein työssä törmää myös asioihin, joista ei tiedä ovatko ne paikallisia vaiko valtakunnallisia ilmiöitä. Eräs sellainen ilmiö on yritykset vaikuttaa lehden journalistisiin sisältöihin.
Keskustelu epäasiallisista vaikuttamisyrityksistä käynnistyi valtakunnallisesti keväällä, kun Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui sen jälkeen, kun itsenäisen paikallislehden hallitus yritti rajoittaa lehden uutisointia. Hallituksella eivät olleet alan pelisäännöt hallussa, onneksi Urjalan Sanomien hallituksella on.
Sanomalehtien liitto kuitenkin päätti tapauksen jälkeen kartoittaa laajemmin, miten usein päätoimittajat kohtaavat painostusta. Tulokset ovat karua luettavaa. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta sanoma- ja kaupunkilehtien päätoimittajasta on parin viime vuoden aikana kohdannut painostamalla tai lahjoen tehtyjä yrityksiä vaikuttaa journalismiin.
Kesän aikana toteutettuun kyselyyn vastasi 81 päätoimittajaa liiton jäsenlehdistä. Heistä 79 prosenttia oli kokenut epäasiallista vaikuttamista. Eniten ulkoisista tahoista painostamalla vaikuttamaan pyrkivät kuntapäättäjät, lukijat ja mainosostajat. Sisäisiä vaikuttamisyrityksiä oman yrityksen johdolta ja muilta työntekijöiltä kohtasi noin viidennes painostusta kokeneista vastaajista.
Yleisimmät epäasialliset vaikuttamistavat ovat tilausten lopettamisella uhkaaminen, lounaiden tai pienten lahjojen tarjoaminen ja ilmoittamisen lopettamisella uhkaaminen. Tiedonsaannin vaikeuttamista tai estämistä on useammin kuin kerran vuodessa kohdannut yli kolmannes vastaajista. Painostavaa vaikuttamista esiintyy myös sosiaalisessa mediassa muun muassa maalittamisen muodossa.
Vaikuttamisyritykset ovat osa journalistista työtä. Vastaajien mielestä epäasiallisuuden raja ylittyy viimeistään siinä kohtaa, kun vaikuttamista vauhditetaan minkään asteisella uhkailulla, painostuksella tai houkuttelulla. Päätoimittajat arvelevat epäasiallisen vaikuttamisen johtuvan siitä, että journalismin perusteita tai eri toimijoiden rooleja ei ymmärretä.
On selvää, että päätoimittajan tulee osata ottaa kritiikkiä vastaan ja käydä keskustelua journalistisista päätöksistä. Vaikuttamisyritykset muodostuvat kuitenkin uhkaksi, jos median sisältä taivutaan ilmoittajien, kuntien viranhaltijoiden tai poliitikkojen painostukseen. Vaikuttamisyritykset myös lisäävät päätoimittajan työn kuormittavuutta.
Toivotaan, että tämän tutkimuksen jälkeen pelisäännöt selkiytyvät, sillä selvästi ne ovat olleet koko valtakunnan tasolla liian tuntemattomat.
27.8.2020 Heli Lehtelä, heli.lehtela@urjalansanomat.fi
