Yleinen Urjalan Ylläpito

Vaikuttamispyrkimykset ovat arkipäivää uutismedian päätoimittajille

Urjalan Sanomat

Neljä viidestä Sanomalehtien Liiton kyselyyn vastanneesta sanoma- ja kaupunkilehtien päätoimittajasta on parin viime vuoden aikana kohdannut painostamalla tai lahjoen tehtyjä yrityksiä vaikuttaa journalismiin.

Vaikuttamiskyselyllä selvitettiin eri vaikuttamistahoja -ja tapoja ja niiden yleisyyttä. Kesän aikana toteutettuun kyselyyn vastasi 81 päätoimittajaa liiton jäsenlehdistä. Heistä 79 prosenttia oli kokenut epäasiallista vaikuttamista.

Kuntapäättäjät, lukijat ja mainostajat painostavat eniten

Kyselyssä selvitettiin niin ulkoisia (päättäjät, lukijat, mainostajat) kuin sisäisiä (oman yrityksen johto ja muut työntekijät) vaikuttamisyrityksiä. Eniten ulkoisista tahoista painostamalla vaikuttamaan pyrkivät kuntapäättäjät (82 %), lukijat (75 %) ja mainostajat (72 %). Lukijat, kuntapäättäjät ja mainostajat yrittävät vaikuttaa lehden sisältöön myös muita useammin.

Sisäisiä vaikuttamisyrityksiä oman yrityksen johdolta ja muilta työntekijöiltä kohtasi noin viidennes painostusta kokeneista vastaajista. Oman yrityksen johdon vaikuttamisyritykset olivat yleisimpiä päivälehtikonserneihin kuulumattomissa ns. itsenäisissä lehdissä (36 %). Oman yrityksen muiden työntekijöiden painostusta kohtasivat naiset (28 %) muita useammin.

Yleisimmät (useammin kuin kerran vuodessa) epäasialliset vaikuttamistavat ovat tilausten lopettamisella uhkaaminen (78 %), lounaiden tai pienten lahjojen tarjoaminen (60 %) ja ilmoittamisen lopettamisella uhkaaminen (58 %). Tiedonsaannin vaikeuttamista tai estämistä on useammin kuin kerran vuodessa kohdannut yli kolmannes vastaajista. Painostavaa vaikuttamista esiintyy myös sosiaalisessa mediassa: vastaajista 33 prosenttia on kohdannut kohtuutonta kritiikkiä ja 27 prosenttia maalittamista useammin kuin kerran vuodessa.

Sukupuolella on merkitystä

 

Painostaen tai lahjoen tehtyjä vaikuttamisyrityksiä ilmoittivat kohdanneensa erityisesti naispäätoimittajat (89 %). Ero miespäätoimittajiin (68 %) on yli 20 prosenttiyksikköä.

Selkeä ero miesten ja naisten välillä näkyy myös vaikuttajatahoissa. Naispäätoimittajat kohtaavat kuntapäättäjien (M 77 % / N 85 %) ja mainostajien (M 65 % / N 77 %) vaikuttamisyrityksiä miehiä useammin. Sen sijaan lukijoiden (M 89 % / N 67 %) vaikuttamisyrityksiä kohtasivat selkeästi naisia enemmän miespäätoimittajat.

Vaikuttamisyritykset ovat osa työtä

Vaikuttamisyritykset ovat osa journalistista työtä, ja kyselyyn vastanneet kokevat erottavansa normaalin vaikuttamisen ja painostaen tai lahjoen tehdyn vaikuttamisen. Vastaajien mielestä kriittinen raja ylittyy viimeistään siinä kohtaa, kun vaikuttamista vauhditetaan minkään asteisella uhkailulla, painostuksella tai houkuttelulla. Päätoimittajat arvelevat epäasiallisen vaikuttamisen johtuvan siitä, että journalismin perusteita tai eri toimijoiden rooleja ei ymmärretä.

Vastaajien mukaan päätoimittajan tulee osata ottaa kritiikkiä vastaan ja käydä keskustelua journalistisista päätöksistä. Vaikuttamisyritykset muodostuvat uhkaksi, jos median sisältä taivutaan ilmoittajien, kuntien viranhaltijoiden tai poliitikkojen painostukseen. Vaikuttamisyritykset myös lisäävät päätoimittajan työn kuormittavuutta.

– Minut yllätti kuntapäättäjien vaikuttamisyritysten yleisyys ja näihin liittyneiden esimerkkien runsas määrä kyselyn avovastauksissa, kertoo kyselyn toteuttanut Sanomalehtien Liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen.

– Kuntapäättäjien ja uutismedian toimiva yhteistyö on tärkeää, mutta on hyvä muistaa toimijoiden erilaiset roolit. Paikallinen lehti ei ole kunnan tiedotuslehti, vaan sen tehtävänä on seurata päätöksentekoa kuntalaisen näkökulmasta. Päätös journalistisista ratkaisuista kuuluu lehden päätoimittajalle. Niitä ratkaisuja tulee voida myös kritisoida, mutta ei uhaten.

Sanomalehtien Liiton Kuka vaikuttaa painostamalla -kyselyyn vastasi 81 sanoma- ja kaupunkilehtien päätoimittajaa. Vastausprosentti oli 41 %. Kyselyaineistossa painottuvat paikallislehtien päätoimittajien ja enintään 10 vuotta päätoimittajina olleiden naisten vastaukset. Kysely toteutettiin 18.6.–4.8.2020.