Sanna Lehtosen upea shakkiruudullinen viitta on syntynyt omien lampaiden taljoista.
lammas, reseptit (muokattu 17.8.2022) Urjalan Ylläpito

Sannan lammasreseptit valloittavat tällä viikolla

Heli Lehtelä

Suomen lammasyhdistys tarjoaa tämän viikon ajan vinkkejä siihen, millaisissa muodoissa lammasherkkuja voisi taikoa lautaselle. Yhdistys on nimettnnyt itsenäisyyspäiväviikon Suomilammas lautaselle -teemaviikoksi.

– Julkaisemme Lampurin keittiössä –blogissa viikon jokaiselle päivälle lammasreseptin. Itsenäisyyspäivän juhlareseptin suunnittelee teemaviikon kummikokki, Sami Garam. Muut reseptit ovat minun suunnittelemiani kertoo kehrolainen lampuri Sanna Lehtonen, joka löytyy myös Urjalan kunnantalolta hallintosihteerin hommista.

Teemaviikolla arkiruokien raaka-aineena on jauheliha, potka, maksa ja lapa. Juhla-aterialla tarjotaan paahtopaistista, niskasta ja fileestä valmistettuja ruokalajeja.

Lampaasta on moneksi

Lehtonen kertoo, että lammas on antanut esivanhemmillemme lihan, maidon, taljojen ja villan lisäksi lantaa peltojen lannoitteeksi sekä luita ja sarvia tarve-esineiden valmistukseen. Lihan ja sisäelinten lisäksi lampaasta käytettiin kaikki syötäväksi kelpaava, kuten aivot ja utareet. Nykyään tärkein lampaasta saatava tuote on liha. Viimeisemmän tilaston mukaan lampaan- ja karitsanlihankokonaiskulutuksesta reilu puolet on kotimaista.

Lehtonen itse haluaa hyödyntää kasvattamansa lampaat joko tavoin. Entinen käsitöidenvieroksuja on opetellut huovuttamaan ja värjäämään lankoja.

– Bravuurituotteeni on vissiin hatut ja huivit, hän tuumii.

Eläinten hyvinvointi keskiössä

– Suomalainen lammas laiduntaa ja elää lajinmukaista laumaelämää iän tai tuotantovaiheen mukaisessa ryhmässään. Uuhet karitsoivat valvotusti omissa karitsointikarsinoissaan ja imettävät jälkeläisensä, tarvittaessa karitsat saavat lisäksi maidonvastiketta. Lampaat elävät vapaasti pihatossa, jonka olosuhteita määrittävät lukuisat säädökset koskien mm. tilavaatimusta, ilmanvaihtoa ja pohjan kuivitusta, Lehtonen kertoo.

Suomalaisen lampaan pääasiallinen ravinto on märehtijälle elintärkeä karkearehu; laidunnurmi, kuivaheinä tai nurmesta valmistettu säilörehu. Tuotantovaiheen mukaan, tavallisimmin imettävien uuhien ja kasvavien karitsoiden, ruokintaa täydennetään kotoisalla viljalla ja valkuaisrehulla kuten rypsillä, herneellä tai härkäpavulla.
Suomalaisilla lammastiloilla eläimille annetaan antibiootteja tai muita lääkkeitä ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä ja todetun sairauden hoitoon. Suomessa Mulesing-leikkaus tai häntien typistäminen ovat kiellettyjä toimenpiteitä.

Blogin osoite: www.lampurinkeittiossa.com