Kunnanvaltuuston päätöksentekoon tuodussa talousarvioesityksessä 17. joulukuuta oltiin leikkaamassa yksityisteiden hoitoon tänä vuonna kohdistetusta 82 000 euron avustuksesta 25 prosenttia pois. Valtuutettu Simo Vehmaa (kesk.) teki vastaehdotuksen määrärahojen säilyttämisen puolesta. Valtuutettu Taina Valtonen (kesk.) kannatti ehdotusta.

Äänestys asiasta meni tasan 11-11, jolloin valtuuston puheenjohtajan Mikko Ristimäen (kesk.) ääni ratkaisi ja teiden hoitoon osoitettu määräraha päätettiin pitää samana kuin tänä vuonna.

– Talouden tasapainottamisohjelma on ollut kunnanhallituksen sitova ohjenuora. Sen mukaan kaikista avustuksista piti leikata tuo 25 prosenttia. Valitettavasti säästäminen tästäkin asiasta tulee vielä myöhemmin eteen. Tuntuu, että säästöjä ei täällä pystytä tekemään kuin pakon edessä, kommentoi hallinto- ja talousjohtaja Terhi Källi asiaa paikallislehdelle.

Yksityistieavustusten määrärahan pienentämistä kannattivat:

Ari Aalto(sdp.), Jaakko Honkaniemi(kok.), Reijo Kuljuntausta(sdp.), Mervi Laine(sdp.), Tuija Näppinen(sdp.), Heidi Rytky(kok.), Janne Saari(sdp.), Janne Suonpää(kok.), Ville Tirkkonen(kesk.), Paula Virtanen(kesk.) ja Erja Aaltonen(kok.). Yhteensä 11 ääntä.

Ja näin pienentämistä perusteltiin:

– En ollut vaihtoehtoesityksen kannalla koska säästötyöryhmä oli päättänyt tehdä leikkauksen kaikista avustuksista ensi vuodeksi, joten tämä olisi ollut tasapuolinen kaikille. Esitys sinänsä oli oikein hyvä ja hyvin perusteltu ja olisin voinut olla yhtä hyvin esityksen kannallakin, kertoi valtuutettu Ville Tirkkonen (kesk.)

– Olin valmis leikkaamaan yksityisteiden avustuksia. Tämä päätös perustuu päätökseen tehdä kunnassa säästöjä, joka yksityisteiden avustuksen suhteen oli 25%:a. Säästötyöryhmässä mukana olleena on tiedän, että suuria säästöjä ei mistään yksittäisestä saada vaan se perustuu leikkauksiin mm. avustuksista joka sektorilta tasapuolisesti, totesi valtuutettu Mervi Laine (sdp.).

– Vakaa talous on kaiken a ja o , sekä itsenäisen kunnan perusta. Kunnan rahakirstun pohja paistaa. Säästöjä on etsitty kunnan säästötyöryhmässä elo-syyskuulla kissojen ja koirien kanssa. Talous – ja hallintojohtajamme Terhi Källi oli tehnyt paljon työtä ja valmistellut hyvin asioita joka sektorilta , samoin viranhaltijat. Säästötyöryhmässä ilmeni monia asioita ja toimenpiteitä, joiden kautta tullaan saamaan säästöjä pidemmällä aikavälillä. Avustusten kohdalla olimme säästöjen suhteen hyvin yksimielisiä siitä että kaikista avustuksista nipistettäisiin ensi vuodelta tasapuolisesti tuo 25 prosenttia. Säästötyöryhmässä oli edustus jokaisesta puolueesta itseni lisäksi. Kyseessä olevia tieavustuksiakin piti leikata vain ensi vuonna. Ajattelin, että tästä ei kenenkään arki kovasti vaarantuisi eikä haittaisi kohtuuttomasti elämää. Pienistä puroista ne säästöt syntyvät mikäli niin halutaan. Päätöksiä ei pitäisi tehdä oma etu ykkösenä, valtuutettu Paula Virtanen (kesk.) pohti.

Kokouksesta pois ollut valtuutettu Järvinen ilmaisi tukensa kunnanhallituksen ehdotukselle.

– Yksityistieavustusten osalta tässäkin olen talouden tasapainotustyöryhmän takana avustusten pienen leikkauksen kannalla. Pidetään näillä säästöteoilla kunta itsenäisyyden tiellä, valtuutettu Kari Järvinen (sdp.) kertoi.

 

Yksityistieavustusten määrärahan säilyttämistä kannattivat:

Susanna Karhu(ps.), Pauliina Mäki-Ojala(kesk.), Lari Pynnä(sdp.), Mikko Ristimäki(kesk.), Teemu Salminen(kok.), Jari Tallbacka(kesk.), Taina Valtonen(kesk.), Simo Vehmaa(kesk.), Leena Nummi(sdp.), Mauri Järvinen(kesk.) ja Perttu Pirhonen(kesk.) Yhteensä 11 ääntä. Äänten mentyä tasan 11 – 11 puheenjohtajan ääni ratkaisi.

Näin määrärahan säilyttämistä perusteltiin

– Yksityistiemäärärahojen osalta olin Vehmaan esityksen eli tiemäärärahojen aiemmassa tasossa säilyttämisen kannalla, joka sitten onneksi puheenjohtajan äänellä voittikin äänestyksen. Mielestäni oikeudenmukaisuus edellyttää, että reuna-alueiden tieverkostakin pinta-alaltaan isossa kunnassa me huolehditaan, jo asukkaiden maksaman kiinteistöveronkin vastapainoksi, aivan kuten Simo Vehmaa esitystään hyvin perusteli. Myös yrityksiä on yksityisteiden varsilla, valtuutettu Lari Pynnä (sdp.) pohti.

– Itsehän tuota määrärahojen säilyttämistä ehdotin ja Pauliina kannatti. Olen aina puolustanut lujasti tiemäärärahoja. Urjalassa on noin 110 tiekuntaa, jotka hakevat vuosittain kunnossapitoavustusta kunnalta. Tarvetta avustukselle kyllä on. Näiden tiekuntien alueilla on paljon asuntoja, yrittäjiä, maanviljelijöitä ja kesäasukkaita.  Minusta on perusteltua kunnankin antaa edes jotain perimäänsä kiinteistöveroa vastaan myös näille kaava-alueen ulkopuolella asuville. Lähikunnat ovat jopa nostaneet näitä määrärahoja. Nämä rahat tulevat ainakin osittain takaisin kunnalle, koska tiekunnat käyttävät paikallisten yrittäjien palveluja merkittävässä määrin teiden kunnossapidossa. He maksavat usein veronsa Urjalaan. Avustuksen suuruus on keskimäärin vain 38-40 prosenttia käytetyistä kunnossapitomenoista, joten asukkaat joutuvat käyttämään omaakin rahaa. Lisäksi tieverkosto pysyy paremmassa kunnossa avustuksen ansiosta, valtuutettu Simo Vehmaa (kesk.) perusteli.

– Kantani asiaan oli, että määrärahat tulee säilyttää eli olin valtuutettu Simo Vehmaan kannalla. Perusteluina se, että Urjalassa on yli toista sataa tiekuntaa ja niiden vastuulla satoja kilometrejä teitä. Urjala on laaja kunta, jossa ihmisiä asuu paljon yksityisteiden varsilla. Tämä avustuksen käyttö liikkumisen ja asumisen turvaamiseksi on mielestäni elintärkeä, valtuutettu Jari Tallbacka (kesk.) totesi.

Kokouksesta pois olleilta valtuutetuilta tuli niin ikään tukea määrärahan säilyttämiselle.

– Olin tehdyn päätöksen kannalla. Urjalassa on paljon toimijoita joille teiden kunto vaikuttaa elinkeinon harjoittamiseen, Tuukka Ahvenus (kesk.) sanoi.

– Tiemäärärahoja tulee kasvattaa. Maaseututiestön kunto on maaseudun elinvoiman ja logistiikan kannalta elinehto. Valtionkin tulisi siitä paremmin huolehtia. Ajan vuosittain noin 80 000 km ja metsäammattilaisena siitä ¾ alempikuntoisilla teillä. Tiedän, mistä puhun. Valtio kerää 9 miljardia autoilijoilta ja jakaa vain miljardin takaisin. Rahat menevät muualle kuin maaseudulle ja ei juurikaan tiestön kunnossapitoon. Kuntien pitäisi painostaa valtiota ja kansanedustajiaan tiemäärärahojen kasvattamiseen. Nyt rahaa laitetaan humpuukiin, joka ei tue maaseutua, ryhmä Lellaa edustava Pasi Ruuska argumentoi.