Kolme vuorokautta eli 72 tuntia on aika, jonka suomalaisen pitää pärjätä itsenäisesti häiriötilanteessa. Sen jälkeen tilanne kuin tilanne on viranomaisten ohjauksessa ja hallinnassa.
– Kyllä meistä hyvää huolta pidetään. Kukaan ei jää kriisin hetkellä tyhjän päälle. Tavallisen ihmisen ei tarvitse sitä murehtia, Menosten VPK:n koulutuspäällikkö Saku Rouvali lupaa.
– Poikkeustilanteisiin on olemassa valmiit suunnitelmat. Kolme vuorokautta riittää siihen, että suunnitelmat viedään käytäntöön.
HÄIRIÖTILANTEITA on monia. Kun sanat häiriötilanne tai kotivara lausuu tänä päivänä ääneen, mieleen nousee ensimmäisenä Ukraina, ja se tapahtuu ajatuksen nopeudella. Sota on tietenkin äärimmäinen häiriötilanne, mutta arkisempia ja todennäköisempiä löytyy pitkä lista.
– Myrsky, tulva, lakko, kyberhyökkäys, katko ruuan toimitusketjussa, epidemia, pandemia, sähkökatko, häiriö vedenjakelussa, vaarallisen aineen onnettomuus, Rouvali luettelee.
– Kaikki varmaan muistavat koronan. Kun häiriötilanne silloin alkoi, kaupat alkoivat tyhjentyä nopeasti. Ihmiset hamstrasivat, kun kohtaamisia rajoitettiin eikä kukaan vielä tiennyt, mistä oli kyse.
Kun seuraava vastaavanlainen kriisi iskee, sama todennäköisesti toistuu.
– Kodeissa on nyt varauduttu häiriötilanteisiin paremmin kuin ennen koronaa, mutta parannettavaa olisi minun näkemykseni mukaan vielä paljon, turvallisuusasiantuntija asettelee sanansa diplomaattisesti.
AVAINSANA häiriötilanteen ennakoinnissa on kotivara. Se tarkoittaa juomaa, ruokaa ja tavaroita, joiden avulla kaikki samassa taloudessa asuvat selviytyvät tarvittaessa 72 tuntia poistumatta kotoa.
Tärkein kotivara on vesi. Sitä pitää riittää juotavaksi, mutta hygieniakin on tärkeä asia. Myös ruokaa pitää löytyä kaikille – lemmikit mukaan lukien – kolmeksi vuorokaudeksi.
– Kotivararuoka voi olla ihan tavallista ravintoa, joka säilyy: pastaa, riisiä, säilykkeitä. Karkkiakin voi varastoida pahan päivän varalle. Ei häiriötilanne tarkoita, että pitää kärsiä, päinvastoin. Itsensä hemmottelu voi olla tärkeää poikkeusoloissa, Rouvali sanoo.
Kotona olevan lääkevaraston pitää aina riittää kolmeksi vuorokaudeksi. Lisäksi olisi hyvä omistaa taskulamppu, paristoja ja pattereilla toimiva radio. Patteriradio varmistaa, että viranomaisten tiedotukset tulevat perille sähkökatkon aikana.
– Me olemme nykyään hyvin riippunaisia sähköstä, ja toisaalta tietoverkot ovat haavoittuvia. Tämä kannattaa huomioida, Rouvali muistuttaa.
Hänellä itsellään kotivaraan kuuluvatkin myös polttoaine, traktorikäyttöinen aggregaatti, trangia ja puhelimen varavirtapankit.
– Älypuhelin on monelle oleellinen osa arkea, ja erityisen tärkeä toimiva puhelin on häiriötilanteessa. Harva kännykkä kuitenkaan toimii kolmea vuorokautta ilman latausta, mihin on syytä varautua, Rouvali toteaa.
Jos joku kodissa joutuu käyttämään jatkuvasti sähköisiä apuvälineitä, kuten CPAP-laitetta, yksi harkitsemisen arvoinen hankinta on isoakkuinen UPS-laite.
URJALASSA ihmisen ensisijainen paikka häiriötilanteessa on koti.
– Mitään yhteistä väestösuojaa täällä ei ole, Rouvali korostaa.
Kouluista sekä isoimmista taloyhtiöistä ja työpaikoista löytyy väestösuojia, mutta ne ovat tarkoitettu ja mitoitettu rakennusten käyttäjille. Useimmissa häiriötilanteissa koti on muutenkin väestösuojaa mukavampi ja käytännöllisempi paikka.
Kotona kannattaa varmistaa, että sieltä löytyy kaksi toisistaan riippumatonta poistumistietä, joita asukkaat pystyvät ihan oikeasti käyttämään. Tästä on hyötyä paitsi häiriötilanteessa myös tulipalon sattuessa.
– Esimerkiksi voi nostaa rintamamiestalon. Niissä makuuhuoneet ovat usein toisessa kerroksessa. Pitää varmistaa, että kaikki asukkaat pystyvät poistumaan hätätilanteessa ulos toisestakin kerroksesta. Teoreettinen valmius ei riitä. Varsinkin kun väestö ikääntyy, varapoistumisteiden toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota, Saku Rouvali sanoo.
– Siihen pyritään, että ensimmäinen paloauto on liikkeellä viidessä minuutissa hälytyksestä. Toiminta on ripeää, mutta odottavan aika on pitkä.
