– Pohdimme ensin uimarannan kunnostusta, mutta tulimme siihen tulokseen, että veden laatu on asia, johon pitää keskittyä ensin. Sen jälkeen uiminenkin on mukavampaa. Tuntuu, että järven kunnostaminen on asia, jota tosi monet nyt haluaisivat, kertoo kymmenen vuotta Kokonjärvellä mökkeillyt Kokonjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Lahti.
Urjalan järvet (muokattu 20.5.2021) Heli Lehtelä

Verkkoja viritellään Kokonjärven kunnostamiseksi

– Urjalan Kokonjärvi on hyvin matala ja se on yksi Pirkanmaan huonokuntoisimmista järvistä. Järven hyvän tilan saavuttaminen vie vuosia ja siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä, kommentoi vesiasiantuntija Anne Mäkynen Ely-keskuksesta tuoreessa vesienhoidon toimenpideohjelmassa poikkeusluokituksen saaneen järven tilaa.

Vesienhoidon toimenpideohjelmasta uutisoitiin Urjalan Sanomissa viime viikolla.

Mäkynen kertoo, että hänen saamiensa yhteydenottojen perusteella ihmiset ovat aidosti huolissaan järven tilasta ja tulevaisuudesta.

Tahtoa muutokseen näyttää löytyvän. Kokonjärven suojeluyhdistys on kevään aikana lähestynyt Mäkystä ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä työskentelevää Hanna Arolaa. Yhdistys on pyytänyt apua erilaisten suojelu- ja  kunnostusratkaisujen löytämiseksi.

– Me autamme täällä paikallisia toimijoita saamaan aikaiseksi omia kunnostushankkeita ja neuvomme esimerkiksi rahoituksen hankkimisessa. Kokonjärvi on luokiteltu huonokuntoiseksi järveksi, joten sen kunnostamiseen liittyviin hankkeisiin voitaisiin käyttää ympäristöministeriön myöntämään Ely-keskusten harkinnanvaraista avustusta, jonka kautta on mahdollista kattaa puolet kunnostushankkeen kustannuksista, Mäkynen kertoo.

Hän tosin lisää saman tien, että koska järven kunnon suhteen on niin moni asia vinksallaan, olisi varmasti suuremmankin rahoituksen saaminen mahdollista. Myös Leader-rahoituksen hyödyntäminen voisi tulla tällaisessa tapauksessa kyseeseen esimerkiksi niitto- ja ruoppaustöissä, sillä nämä toimenpiteet parantavat myös järvenvirkistyskäyttöä.

– Nyt ollaan sellaisessa tilanteessa, että eri toimijoita halutaan kerätä yhteen keskustelemaan siitä, mitä järven hyväksi voitaisiin tehdä ja milloin. Kokonjärven suojeluyhdistykseen voi ottaa yhteyttä, mikäli asiaan on kiinnostusta. Yhteistyö on tässä asiassa tärkeää. Eri toimijat olisi hyvä saada yhteen keskustelemaan askelmerkeistä, toteaa Hanna Arola.

Entä olisiko vesiasiantuntijoilla antaa esimerkkiä toimenpiteistä, jolla olisi merkittäviä vaikutuksia järven tilaan?

Mäkynen toteaa, että esimerkiksi rakennekalkitus olisi luultavasti toimenpiteenä sellainen, josta voisi olla hyötyä Kokonjärvelle, jota ympäröivät peltomaat ovat savespitoisia. Kalkituksesta olisi lisäksi erityisesti hyötyä myös pellon kasvukunnolle.

– Valitettavasti rakennekalkitus on tosin sellainen toimenpide, johon ei voida saada ympäristöministeriön harkinnanvaraista tukea, koska siitä syntyisi maan omistajalle satohyötyä. Toivottavasti tähän saadaan muutos, kun tukia pyöritellään uudelleen. Vesien suojelulle olisi kyllä menetys, jos rakennekalkitusta ei saataisi tuen piiriin, Mäkynen toteaa.

Myös esimerkiksi erilaisten kosteikkojen rakentaminen voisi vähentää valumien syntymistä järveen.

Juha Lahti
– Tässä mökin ja järven välissä on notko, joka toimii kosteikon tavoin. Vesi ei valu tontilta suoraan järveen vaan matka hidastuu tässä kohtaa. Sorsia, peuroja ja muitakin eläimiä kosteikko vetää kovasti puoleensa, kertoo  Juha Lahti.

Jotta järven kunnostustoimenpiteitä voidaan edistää ja hakea niille rahoitusta, tarvitaan projektisuunnitelma. Sellainen onkin jo työn alla.

– Suojeluyhdistys on perustanut erillisen projektiryhmän ja nimennyt projektille vetäjän sekä kolme henkilöä tukemaan projektisuunnitelman valmistumista. Pidemmällä aikavälillä pyrimme saamaan projektiryhmään lisää eri sidosryhmiä, toivottavasti saamme mukaan alueen maanomistajia sekä Elyn ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen lisäksi muitakin elinkeinoelämän sidosryhmiä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juha Lahti.

Alustava versio projektisuunnitelmasta olisi tarkoitus olla valmiina jo loppukesästä.

Lahti toteaa maanomistajien olevan avainasemassa, kun yhteistyötä aloitellaan ja verkkoja viritellään.

– Tarkoituksena on lisätä keskustelua alueen maanomistajien kanssa ja löytää toimenpiteitä, jotka tukevat sekä maanomistajan toimintaa että parantaisivat järven vedenlaatua. 

Kokonjärven suojeluyhdistys on päättänyt ottaa myös kantaa Pirkanmaan vesiensuojelun toimenpideohjelmaan.

– Esitämme neljää asiaa. Huonokuntoisten järvien kunnostustoimenpiteille pitäisi antaa normaalia suurempi rahoitusosuus. Niiden kuormitukselle tulisi olla jatkuva vuosittainen seurantamittaus ja rakennekalkki tulisi saada huonokuntoisten järvien osalta rahoitettavien toimenpiteiden joukkoon. Mielestämme myös vesistönsuojeluun liittyvät, Elyn rahoittamat pilotointihankkeet tulisi toteuttaa luokitukseltaan huonokuntoisilla järvillä, luettelee Lahti.

Hän muistuttaa, että pieniltäkin tuntuvat teot ovat merkitseviä ja jokainen voi vaikuttaa järven tilaan myös omalla panoksellaan.

– Kun lumpeet ja kaislat on niitetty rannasta, niin vesi pääsee paremmin virtaamaan ja vaihtumaan. Suojeluyhdistys hankki viime vuonna kaislaleikkurin, jota voi vuokrata.