Halkivahan metsästysyhdistys järjesti tammikuussa nuorisoleirin, jossa korostettiin muun muassa turvallisuutta, hyvää metsästystapaa ja saaliin kunnioittavaa käsittelyä. Kuva: Pekka Mustonen
metsästysonnettomuudet (muokattu 2.12.2020) Heli Mustonen

Urjalassa ei metsästysonnettomuuksia miesmuistiin: ”Asetta käsiteltävä aina kuin ladattua”

Urjalassa ei ole sattunut onnettomuuksia metsästäjille tai ulkopuolisille miesmuistiin. Valtakunnallisesti onnettomuudet ovat puhuttaneet tänä syksynä, sillä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on sattunut kaksi.

Maastopyöräilijä kuoli metsästäjän luotiin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Saman viikon sisällä metsästysseurueeseen kuulunut mies kuoli Kuusamossa, kun tyhjäksi luultu ase laukesi vahingossa sisätiloissa.

Suomen Riistakeskuksen mukaan metsästysonnettomuuksia sattuu vuosittain alle 20, mutta kuolemaan johtavia ei satu joka vuosi.

Urjalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Saarikko sanoo, että metsästäjämäärien noususta huolimatta onnettomuudet ovat vähentyneet vuosi vuodelta.

– Vallankin hirvieläinjahdeissa meno on säntillistä ja metsästyksenjohtaja ohjeistaa porukkaa tarkasti.

Kaikesta varovaisuudesta ja valvonnasta huolimatta yksi perussääntö tahtoo välillä unohtua.

– Asetta pitää aina käsitellä niin kuin se olisi ladattu. Sillä ei osoitella ihmisiin päin. Aseet ovat järeitä ja onnettomuudet vakavia, jos ja kun niitä sattuu.

Vesilinnuissa helpointa erehtyä

Kun aloittaa metsästysharrastuksen, pitää suorittaa metsästäjätutkinto. Sen jälkeen on oikeus lunastaa metsästyskortti eli maksaa riistanhoitomaksu.

Teoriaosaamisen lisäksi pitää osata ampua ja käsitellä aseita turvallisesti. Monet riistanhoitoyhdistykset järjestävät opastettua ampumarataharjoittelua.

Ennen aseen hankkimista on haettava aseen hallussapitolupaa poliisilta. Ehtona on harrastus, johon asetta tarvitsee, ja metsästysharrastuksen voi osoittaa metsästyskortilla.

Alaikäiset, 15 vuotta täyttäneet voivat hakea rinnakkaislupaa vanhempiensa suostumuksella. Sitä nuoremmat voivat metsästää vain aikuisen valvonnassa.

Ampumakoe tulee suorittaa, mikäli aikoo metsästää hirveä, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella. Muiden riistaeläinten metsästystä varten ampumakoetta ei tarvita.

Tero Saarikko sanoo, että harva metsästäjä metsästää kaikkea riistaa.

– Sanon aina tutkinnonsuorittajille, että ne pitää tunnistaa, joita metsästää. Vesilinnut ovat varmasti kaikkein hankalimpia tunnistaa, kun talvi- ja kesäpuku eroavat toisistaan.

– Itse tutkinto ei ole muuttunut 50 vuoteen kauheasti. Lomake muuttui sen verran, että siinä on lajitunnustus ensimmäiseksi. Kysymykset on jaoteltu kahdeksaan eri aihepiiriin, jotka käsittelevät muun muassa lainsäädäntöä, kestävää metsästystä, etiikkaa ja turvallisuutta.

Nämä ovat metsästäjätutkinnon harjoituskysymyksiä. Kokeile, montako saat oikein!

1. Sinun on suoritettava ampumakoe, ennen kuin voit metsästää rihlatulla luotiaseella:
a. sutta b. villisikaa c. metsäkaurista

2. Vesilintuja saa metsästää:
a. erityisillä lintuverkoilla b. jousella c. käyttämällä haulikossa lyijyhaulipatruunoita

3. Metsästyksessä saat käyttää:
a. räjähteitä b. valonheittäjiä c. heti tappavia rautoja

4. Haulikon tehokas ampumamatka on:
a. 35-50 metriä b. 50-70 metriä c. 25-35 metriä

5. Henkilö, jolla on metsästyskortti, voi kuulua jäsenenä:
a. vain yhteen metsästysseuraan b. niin moneen riistanhoitoyhdistykseen kuin haluaa c. vain yhteen riistanhoitoyhdistykseen

6. Omistat ilmakiväärin:
a. et saa ampua sillä lintuja ollenkaan b. saat ampua sillä varpusia puutarhassa c. saat ampua sillä räkättirastaita

7. Mikä seuraavista kuuluu metsästettäviin riistaeläimiin Suomessa?
a. heinätavi b. merimetso c. taivaanvuohi

8. Metsänriistan elinympäristöinä ovat parhaita:
a. suuret nevasuot b. eri-ikäiset sekametsät  c. hyvin hoidetut yhden puulajin metsät

Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3c, 4c, 5c, 6a, 7a, 8b