Yleinen Urjalan Ylläpito

Heilutetaan rauhan lippua

Kun on puhe poissa omalta
kotiseudultaan, diasporassa, asuvista kansoista ja heimoista, harvoin tullaan
ajatelleeksi asian koskevan myös Suomea ja luovutetusta Karjalasta toisen
maailmansodan jälkeen lähteneitä evakkoja. Tie vei länteen ja oman kodin
tilalle osoitettiin uusi koti. Muolaalaisilla, joiden kotiseutujuhlaa vietettiin
lauantaina yhtenäiskoululla, uusi koti oli Häme ja lähes kahdella tuhannella
heistä: Urjala.

Kun on puhe poissa omalta
kotiseudultaan, diasporassa, asuvista kansoista ja heimoista, harvoin tullaan
ajatelleeksi asian koskevan myös Suomea ja luovutetusta Karjalasta toisen
maailmansodan jälkeen lähteneitä evakkoja. Tie vei länteen ja oman kodin
tilalle osoitettiin uusi koti. Muolaalaisilla, joiden kotiseutujuhlaa vietettiin
lauantaina yhtenäiskoululla, uusi koti oli Häme ja lähes kahdella tuhannella
heistä: Urjala.

Kuten juhlassakin muisteltiin,
jäyhien hämäläisten ja sanavalmiiden karjalaisten kohtaamiset eivät aina
olleet helppoja. Jotkut kokivat maanjaon epäoikeudenmukaiseksi jouduttuaan
antamaan tulokkaille omistaan. Ja toisaalta, kuten evakkona Muolaasta lähtenyt
Lassi Rämö toi esiin: kodin menettäminen ei ollut hämäläisten tai
pohjalaisten vika, kuten katkeruuden hetkellä saattoi käydä mielessä. Sodan
syyt olivat muualla.

Nykyään karjalainen heimo on sulautunut paitsi
hämäläiseen niin yhtä lailla muihinkin Suomen niemellä asuviin heimoihin.
Geeniperimät ja kulttuurit ovat sekoittuneet ja rikastuneet. Melkein puolella
suomalaisista on sukujuuria Karjalassa. Evakkojen jälkeläiset tuntevat
kotiseudukseen myös sen paikan, missä ovat kasvaneet. Muolaa-juhlassakin
laulettiin seisaalleen nousten paitsi Karjalaisten laulu myös Hämäläisten
laulu.

Muolaa-juhlassa muistelu kohdistui toiseen maailmansotaan,
kun seuraavana päivänä Urjalassa kohdistettiin huomio jo kaukaisempaan, mutta
yhtä lailla kipeään yhteiseen traumaan: sisällissotaan. Tämän vuoden
kirjallisuusfestivaali Pentinkulman päivät käynnistyi teemalla Sanoilla kohti
sovintoa. Tällä viikolla valtakunnan tunnetuimpiin nimiin kuuluvat
taiteilijat, poliitikot ja historioitsijat heiluttavat täällä sanan
säilöjään. Urjalassa käydään luultavasti valtakunnan kiinnostavimpia
keskusteluja vuoden 1918 tapahtumien ympärillä.

Sodat ovat valtavia traumoja paitsi kansakunnan myös
yksilön tasolla. Ne ovat jättäneet jälkeensä ristiriitojen ja vihanpidon
lisäksi lukemattomia orpoja, leskiä ja invalidejä, alkoholismia ja
mielenterveysongelmia. Traumoista kärsitään sukupolvien yli eri tavoin.

Kipeiden asioiden käsittely tarjoaa kuitenkin
mahdollisuuden toipumiseen ja elämän jatkumiseen entistä eheämpänä.
Urjalassa on lähtenyt alulle ainakin yksi tällainen kokemus. Voitte lukea
tästä lehdestä, kuinka Muolaa-juhla toi yhteen sisarukset, jotka ovat jo
hetken tienneet toisistaan, mutta kohtasivat nyt ensi kertaa.

Nyt Urjalassa ollaan rohkeita ja rakentavia: heilutetaan
rauhan lippua.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi