Palkoista on puhuttu viime päivinä
paljon. Maanantaina työntekijäjärjestö STTK nosti esiin miesten ja naisten
palkkaerot teemapäivän kautta, ja tiistaina julkaistiin viime vuoden
verotiedot.
Asioilla on tietty yhteys, mutta julkisista
verotiedoista pystyy vain melko välttävästi vertailemaan palkkatasa-arvon
toteutumista tai yleensäkään henkilön työn ja käytettävissä olevan rahan
vastaavuutta tai oikeutusta.
Verotuksessa näkyvät kokonaispalkkatulot toki useimmiten
kertovat paljonko henkilö saa yhdestä ja ainoasta työstään palkkatuloja,
mukaan luettuna lomarahat, bonukset ja ylityöt. Tässäkin on jo kuitenkin
monta muuttujaa, joihin vaikuttaa henkilökohtainen suoriutuminen,
työehtosopimus, paikallinen sopiminen ja moni muu seikka. Lisäksi usein esiin
nostetuilla suurituloisilla mukana voi olla tuloja useammasta tehtävästä,
jolloin kohtuullisuus tai kohtuuttomuus jostakin toimesta vaatisi syvempää
analyysia. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen avasi poikkeuksellisesti Ylen
haastattelussa tiistaina oman vuosiansionsa muodostumisen, joka osoitti ainakin
hänen kohdallaan tuon työn monimuotoisuuden todeksi.
Verotietojen julkisuudelle on perusteet, se lisää
yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ylipäätään ja voi hillitä huonoja
käytäntöjä työpaikoilla, jos esimerkiksi nostetaan johtajien palkkoja
samaan aikaan kun työntekijöitä irtisanotaan tai yritys tekee tappiota. Myös
poliittisten päättäjien tulot ovat läpinäkyviä, mikä lisää luottamusta
päätöksentekoon. Suomihan on läpinäkyvyydessään varsin poikkeuksellinen
maa jopa Pohjoismaissa, ja esimerkiksi Saksassa verotiedot ovat salaisia.
Tosin Talouselämän keskiviikon uutisoinnin mukaan
tietojen julkistaminen voisi loppua EU:n asetuksella jo vuonna 2018. Aika
näyttää, viekö eurooppalaistuminen tämän kateusviihteen suomalaisilta.
Uutisointi asian ympärillä on nykyään nimittäin melko kehnoa. Roskalehdet
ovat mässäilleet aina julkkisten, poliitikkojen, yrittäjien ja johtoasemassa
olevien palkoilla, eikä Yle jää nykyään tässä klikkien kalastelussa juuri
huonommaksi. Samaan aikaan Verohallinto tuottaa valmiiksi pureskeltuna tilastoja
muun muassa kuntien ja seurakuntien verotulokertymän muutoksesta,
yhteisöverokertymästä ja sen jakautumisesta sekä maksettujen verojen
käyttämisestä eri sektoreilla. Näillä on merkitystä meihin kaikkiin, mutta
uutisena ne eivät ainakaan iltapäivälehtiä juuri kiinnosta, koska niistä ei
tule klikkejä.
Ja se palkkaerokysymys, se jää ainakin tänä vuonna
verotirkistelyn varjoon. Palkkaerojen vertailussa on edellä mainitut haasteet,
ja lisäksi kaikki epätasa-arvo ei ole rakenteellista, vaan yksilön
valinnoillakin on merkitystä. Asia on kuitenkin tärkeä, kuten varmasti sekin
paljonko huutokauppakeisarin vaimo on yrittäjänä tienannut.
Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi
