Kaatuneiden muistopäivänä muistetaan kaikkia vakaumuksensa
puolesta kaatuneita.
Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa tuli 8.
toukokuuta kuluneeksi 75 vuotta. Suomalaisten osalta sota päättyi 27.4.1945,
kun Lapin sota oli ohi.
Koronapandemian takia sankarihaudoilla ei pidetä
tänään puheita, mutta Urjalan Sanomat julkaisee kunnanvaltuuston
puheenjohtajan Mikko Ristimäen puheen.
– Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, puolisot,
kaatuneiden omaiset. Hyvät naiset ja miehet! Tänään, kaatuneiden
muistopäivänä, meillä on oikeus muistaa kunnioituksella heitä, jotka ovat
henkensä antaneet sen puolesta, että me voimme nukkua rauhassa tänään ja
huomenna.
– Talvisodan jälkeen, keväällä vuonna 1940,
marsalkka Mannerheim käski, että toukokuun kolmatta sunnuntaita vietetään
”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien
murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta
henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.
– Tämä käsky kuvasi sitä, miten Suomi ja suomalaiset
kohtasivat ulkoisen uhan yhdessä, ei jakautuneena. Siitä eteenpäin Suomessa
on kunnioitettu kaikkia vakaumuksensa puolesta kuolleita yhdessä.
– Itsenäisyyden alkutaipaleella tuhannet naiset ja
miehet, jopa lapset, antoivat henkensä ensin sisällissodassa ja sen jälkeen
sodissa ulkoista vihollista vastaan. Sotien jälkeen nämä sukupolvet
rakensivat meille sen hyvinvointivaltion, jossa nyt asumme.
– Tällaisena päivänä saamme paitsi muistaa
sankarivainajia, myös olla heille äärimmäisen kiitollisia. Meillä on oikeus
muistaa heitä. Meillä on oikeus olla vapaita.
– Meillä on velvollisuus käyttää vapauttamme
parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän tulee kunnioittaa ja huolehtia Suomesta
ja sen jokaisesta ihmisestä. Meidän on myös jatkettava Suomen rakentamista
niin, että tulevat sukupolvet saavat elää yhteiskunnassa, jossa pidämme
huolta kaikista: yhdessä.
– Kunnioitus sydämissämme vietämme tänään
kaatuneiden muistopäivää. Arvokasta juhlapäivää teille kaikille.