Marjo Alste

Miesporukka remahtaa nauruun puisen pirtinpöydän ääressä, ja Menosten VPK-talo täyttyy hetkessä iloisesta metelistä. Alkamassa ovat Menosten vapaaehtoisen palokunnan jokaviikkoiset harjoitukset. Ovi käy ja sisään lappaa lisää miehiä, jotka kuulumiset vaihdettuaan painelevat pukuhuoneeseen vaihtamaan ylleen palokunta-asun.

– Tänään luvassa on toimintaharjoitus, jossa kertaamme työturvallisuutta liikenteenohjaustilanteessa ja harjoittelemme saattoauton käyttöä, selittää koulutuspäällikkö Saku Rouvali.

”Ei saa poissakaan oltua”

Menosten vapaaehtoisen palokunnan, tuttavallisemmin VPK:n, historia alkaa vuonna 1933, jolloin vuoden viimeisenä päivänä lausuttiin Menosten VPK:n alkusanat. Palokunnan tarkoituksena oli turvata Menosten kylän sekä Urjalan kunnan turvallisuutta.

Menosten VPK:lla on tällä hetkellä yhteensä 15 hengen hälytysosasto, jonka keski-ikä on 43 ikävuotta. Vuosittain tehtäviä on keskimäärin noin 20 kappaletta, joskin viime vuonna VPK hoiti poikkeukselliset liki 50 tehtävää.

Pisimpään toiminnassa on ollut mukana Martti Suonkanta, joka toimii myös VPK:n hallituksen puheenjohtajana. Palokuntatoiminnassa mies on ollut mukana huimat 50 vuotta.

– Koko ikäni minä täällä olen ollut. Ei sitä poissakaan saa oltua, jos vain mukana on mahdollista olla, Suonkanta sanoo vaatimattomasti virnistäen.

Vapaaehtoiset valmiina toimimaan

Noin 4000:stä ammattipalomiehestä koostuvat vakinaiset palokunnat toimivat pitkälti suuremmissa kaupungeissa, joten etenkin pienemmissä kunnissa vapaaehtoisilla palokuntalaisilla on tärkeä rooli. Vapaaehtoiset palokunnat eli sopimuspalokunnat ovat mukana jopa noin 60 prosentissa kaikista vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä.

Lisäksi Suomen noin 750 sopimuspalokuntaa huolehtii pelastustehtävistä koko Suomen pinta-alasta noin 90 prosentin alueella. Yhteensä maassamme on tälläkin hetkellä noin 15 000 vapaaehtoista palokuntalaista hälytysvalmiina.

Toiminta on siis äärimmäisen tärkeää ja arvokasta – ja silti nimenomaan vapaaehtoistyötä. Sekä Martti Suonkanta ja Saku Rouvali että Juha-Pekka Närvänen toteavat ykskantaan, että mukana toiminnassa pitää auttamisen halu. Lisäksi palokuntalaisuudessa korostuu yhteisöllisyys, joka näkyy myös mieskolmikon keskinäisiä välejä seuratessa.

– Palokunnasta tulee kuin oma perhe, Rouvali pohtii. VPK:n väki onkin hitsautunut tiiviisti yhteen, ja harrastus on usein koko perheen yhteinen.

– Meitä on mukana kolme sukupolvea: isäni, minä sekä poikani. Olen itse ollut toiminnassa mukana vuodesta 1980 alkaen, jolloin liityin palopoikakerhoon. Se oli tuolloin paikallinen nuoriso-osaston nimi, Juha-Pekka Närvänen selventää.

– Viime vuonna saimme kolme uutta jäsentä hälytysosastoon, jossa kaikki ovat miehiä, mutta naisetkin ovat yhtä lailla tervetulleita mukaan palokuntatoimintaan kautta maan, sillä he voisivat tuoda uutta näkökulmaa, Rouvali vinkkaa.

– Nainen soveltuu yhtä lailla pelastajaksi, Juha-Pekka komppaa hymyillen.

Monipuolista harrastamista

Palokuntatoiminta on koko perheelle sopiva harrastus, jossa on jokaiselle jotakin tekemistä. Käytännössä toimintaan voivat osallistua kaikki 7-vuotiaasta ylöspäin. Supersankari ei vapaaehtoispalokuntalaisenkaan tarvitse olla, mutta perus yleiskunto sekä uimataito on hyvä löytyä.

– Toki hälytystehtävät ovat toisinaan vaativia, joten myös psyykeen on oltava kunnossa, Saku Rouvali huomauttaa.

Palokuntatoiminta koostuu oman palokunnan harjoituksista sekä hälytystehtävistä. Menosten VPK harjoittelee kerran viikossa torstaisin; harjoitteisiin kuuluu monipuolisesti muun muassa kalustoon tutustumista, savusukellusta, maasto- ja tieliikennepelastamista, kattotyöskentelyä, öljyvahingontorjuntaa sekä palonsammutusta.

Jotta palokuntalainen saa osallistua hälytystehtäville, on ensin perehdyttävä toimintaan sekä osallistuttava sammutustyökurssille.

– Sen jälkeen saa istua sinivilkkuautoon ja lähteä keikalle, Rouvali naurahtaa. Kaikkiaan erilaisia kursseja on nelisenkymmentä, joista jokainen pätevöittää erilaisiin tehtäviin.

Peruskurssin lisäksi kaikille hälytystoimintaan osallistuvalle on vuotuisia harjoituskertoja kerryttävä vähintään 15 harjoitusta. Menosissa minimivaatimus ei tuota vaikeuksia: vuonna 2019 valtaosalle palokuntalaisista kertyi yli 30 harjoituskertaa mahdollista vuotuisista 46:stä kerrasta.

– Meillä on hyvä osallistumisprosentti, harjoituksiin todella tullaan aina kuin töiltä päästään, Rouvali kehuu.

Urjalan alueella toimii yhteensä viisi palokuntaa. Menosten VPK:n lisäksi alueella tehtäviä hoitavat myös Urjalan, Nuutajärven ja Halkivahan VPK sekä Finn Recycling Oy:n teollisuuspalokunta. Toisinaan palokunnat harjoittelevat myös yhdessä.

– Yhteisiä harjoituksia soisi olla useamminkin, Rouvali pohtii.

Saunan lauteilla keskustellen

Harjoituksiin osallistumisen lisäksi myös hälytystehtäville lähdetään aina kuin suinkin kyetään. Hälytykset VPK saa hätäkeskukselta, joka hätäpuhelun saatuaan ohjaa keikan sopivimmalle sopimuspalokunnalle. Kun hätäkeskus lähettää hälytyksen, saa jokainen vapaaehtoinen palokuntalainen siitä äänekkään hälytyksen omaan matkapuhelimeensa.

Menosten VPK:lla ei ole varsinaista päivystystoimintaa, vaan ”keikalle” lähtevät kaikki, jotka vain suinkin pääsevät. Käytännössä tämä tarkoittaa varsin kirjavaa skaalaa tilanteita, joista hälytyskeikalle on lähdetty.

– Lasten syntymäpäiviltä on lähdetty. Samaten saunan lauteilta, jouluaattona sekä juhannuksena, miehet heittelevät ilmoille mieleenpainuvimpia tilanteita.

Myös tehtäviä on laidasta laitaan. Sopimuspalokuntalaisia työllistävät muun muassa erilaiset raivaukset myrskyjen aiheuttamien tuhojen jälkeen, liikenneonnettomuudet, rakennuspalot sekä eläintenpelastustehtävät. Keikoille lähdetään hälytystehtävän luonteesta riippumatta – valikoinnille ei pienehkön palokunnan toiminnassa ole mahdollisuutta.

Toisinaan hälytystehtävissä myös sopimuspalokuntalaiset työskentelevät tiukassa paikassa ja näkevät haastaviakin tilanteita. Tuolloin yhteisön tuki on äärimmäisen tärkeää. Hankalia ja raskaita tehtäviä puidaan yhdessä läpi saunan lauteilla.

– Kaksi jäsenistämme on minun lisäksi käynyt psyykkisen ensiavun ja henkisen tuen kurssit pelastustoimessa, joten meiltä saa keskusteluapua. Lisäksi pelastuslaitos tarjoaa kriisiapua tarvittaessa, Rouvali kertoo.

Palokuntaharrastuksen aloittamista pohtivalle mieskolmikolla on yksi viesti:

– Älä mieti, vaan lähde mukaan toimintaan!

Menosten VPK:n vinkit 112-päivään

Valtakunnallista 112-päivää vietetään jälleen 11.2. Päivä on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. 112-päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1997 lähtien.

• Testaa palovaroittimen toiminta joka kuukauden ensimmäisenä päivänä
• Vaihda palovaroittimen paristot kerran vuodessa
• Satsaa toisinaan uuteen palovaroittimeen. Varoittimen maksimikäyttöikä on noin 10 vuotta, jonka jälkeen anturit menettävät herkkyytensä ja toimintavarmuus heikkenee.
• Asenna palovaroitin joka huoneeseen – varoitin hälyttää tulipalosta noin minuutin kuluessa ainoastaan silloin, kun se on huoneessa jossa palo syttyy
• Hanki palovaroittimeesi erillinen seinään asennettava paristokotelo, jolloin vältyt katonrajassa kiipeilyltä.