Ukkosia esiintyi kesällä melko tasaisesti ympäri maata, ja salamamäärä oli lähellä keskimääräistä. Suuri osa kesän salamoista iski muutaman rajun vuorokauden aikana elokuun alussa. Voimakkaita ukkosia esiintyi runsaasti heinäkuun 29. päivän ja elokuun 5. päivän välisenä aikana, kun pitkä helteinen jakso päättyi epävakaisempaan säätyyppiin.

Elokuun 2. ja 3. päivän aikana salamoita kertyi yhteensä yli 50 000 kappaletta eli lähes puolet koko kesänsalamamäärästä. Salamoiden vuorokausimäärä oli yli 20 000 kahtena peräkkäisenä päivänä.

Näiden päivien aikana kehittynyt ukkospilvirykelmä oli satojen kilometrien mittainen ja peitti siten alleen laajoja alueita. Salamoiden lisäksi vahinkoja syntyi rankkasateiden sekä voimakkaiden tuulen puuskien vuoksi.

Elokuun loppuun mennessä Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin oli havainnut runsaat 110 000 maasalamaa Suomessa. Tämä on vain hieman alle keskimääräisen (130 000).

Touko-heinäkuussa salamointi oli keskimääräistä vähäisempää, mikä johtui korkeapainevoittoisesta, kuivasta säätyypistä.

Elokuun iltaukkosten aikoihin Ilmatieteen laitos sai runsaasti havaintoja elosalamoista ja kalevantulista. Ne ovat tavallisia salamoita, jotka esiintyvät niin kaukana, ettei niiden ääni kuulu, vaan ainoastaan välähdykset eli valo havaitaan. Suomessa ukkoskausi jatkuu syyskuulle saakka, eikä ole harvinaista, että runsassalamaisia ukkosia esiintyy vielä syyskuussa.

Kun merivesi on lämmintä, meren ylle voi kehittyä ukkosia, ja näiden yhteyteen vesipatsaita eli veden yllä esiintyviä trombeja.