Sana äkkijarrutus pulpahtaa yhä useammin esiin kunnan päätöksentekoon liittyviltä esityslistoilta. Teitä jätetään äkkijarrutuksen vuoksi asfaltoimatta, kiinteistökannan selvitys seisahtuu, samoin moni muu asia.
Kunta on kertonut, että säästötoimenpiteillä ja erilaisilla toimenpiteiden lykkäyksillä tavoitellaan 200 000 euron lisäsäästöjä tälle vuodelle. Myös pahan päivän varat valjastetaan käyttöön; esimerkiksi metsää on tarkoitus myydä 300 000 euron edestä.
Kunnanjohtaja Annu Kuusisto selvittää, mistä äkkijarrutuksessa on kyse ja miksi se tehdään.
– Kunnan taseeseen on kertynyt 410 000 euroa alijäämää aiemmilta vuosilta. Se pitää kattaa ylijäämillä vuoden 2027 loppuun mennessä. Yritämme päästä siitä kerralla eroon jo tänä vuonna, ja vaikka ylijäämien kerryttäminen ei kunnan tehtävä olekaan, mahdollisimman hyvästä tuloksesta olisi meille nyt hyötyä jatkon kannalta. Äkkijarrutuksen tarkoituksena on nimittäin ostaa aikaa.
VIIME vuonna toteutunut sote-uudistus muutti kuntien roolia melkoisesti, mutta se ei loppujen lopuksi mullistanut perinteistä kuntaloutta. Ensi vuonna toteutuva TE-palveluiden uudistus sen sijaan mullistaa, kun työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle.
– Tuleva taakka on suuri, Kuusisto huokaisee.
Urjalan kunnassa on laskettu, että työllisyyspalveluiden kustannukset nousevat yli puolella miljoonalla eurolla ensi vuonna.
– Se on paljon kunnalle, jonka toimintakulut ovat vajaat 15 miljoonaa euroa vuodessa.
TE-palveluiden uudistus onkin pääsyy kunnan äkkijarrutukseen. Sen jälkeen, kun kulut ensi vuonna nousevat, taseeseen kertyneestä alijäämästä olisi vielä vaikeampi päästä eroon kuin nyt.
TE-PALVELUIDEN uudistus koettelee muitakin kuntia kuin Urjalaa.
Yt-neuvottelut ja lomautukset vilahtelevat entistä useammin myös pirkanmaalaisia kuntia koskevissa uutisissa. Kuusisto kertoo, että kyllä ne Urjalassakin mainittiin, kun äkkijarrupolkimelle päätettiin astua. Niihin keinoihin ei kuitenkaan päädytty.
– Olemme luoneet yhteistä tilannekuvaa henkilöstön kanssa. Kunnan taloudesta on puhuttu paljon. Haluamme, että kaikki tietävät, missä mennään, kunnanjohtaja kertoo.
Pakkokeinojen sijasta kunnan henkilöstölle on tarjottu kannustevapaita. Sellainen voi tarkoittaa esimerkiksi viikon palkatonta lomaa. Kunnanjohtaja kertoo, että noin sata Urjalan kunnan 158 työntekijästä on tähän mennessä ilmoittanut tarttuvansa mahdollisuuteen.
– Itsekin aion ottaa lokakuussa viikon kannustevapaan ja lähteä ikoninmaalauskurssille Valamon luostariin.
Kuusisto muistuttaa, että rekrytointi on lähes jokaisen pienen kunnan haaste. Siihen yhtälöön vapaaehtoiset lomat sopivat paremmin kuin kurjemmat keinot.
JOS ja kun äkkijarrutus onnistuu, se antaa Urjalan kunnalle sopeutumisaikaa.
– Puhutaan noin viiden vuoden lisäajasta. Sen kuluessa yritetään sitten löytää keinot, joilla pieni mutta elinvoimainen kunta voi selviytyä jatkossakin, Kuusisto sanoo.
Ratkaisevaa on, miten esimerkiksi tulevat hallitukset suhtautuvat paineeseen, jonka TE-palveluiden uudistus kuntien valtionosuuksiin aiheuttaa. Juuri nyt tilanne näyttää kuntien kannalta haasteelliselta, mutta koska kyse on poliittisista linjauksista, näkymät voivat muuttua äkkiäkin.
– Siitä meidän on kuitenkin lähdettävä, että Urjalan kunnan talous nojaa tulevaisuudessa entistä enemmän urjalalaisten maksamiin veroihin. Valtiolta tulevan avun varaan ei voi paljon laskea, Kuusisto ennakoi ja iloitsee, että Urjalan tuloverokertymä on kääntynyt tänä vuonna pirteään kasvuun.
SEKIN vaihtoehto on olemassa, että kunnan äkkijarrutus ei riitä eikä alijäämää saada kurottua muillakaan keinoilla umpeen vuoden 2027 loppuun mennessä. Silloin alkaa häämöttää jokaisen säntillisen kunnan kammoksuma kriisikuntamenettely.
– Se tarkoittaa, että valtiovetoinen kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, Kuusisto sanoo.
Se taas tarkoittaa, että valtion virkamiehet saapuvat kuntaan ja alkavat auttaa taloudenhoidossa kovin keinoin.
Taseeseen kertynyt alijäämä on vain yksi kriisikuntakriteereistä, mutta se on niin merkittävä, että kriisikuntamenettelyssä saattaa olla lähivuosina sumaa. Kuntakentässä ei oikein tiedetä, haluaako valtio vähentää kuntien määrää, vai onko kyseessä vain isojen uudistusten aiheuttama hetkellinen turbulenssi.
Urjalan osalta kriisikuntamenettely on kuitenkin vielä häilyvä uhkakuva, joka on vältettävissä.
– Elämme juuri nyt aikoja, jolloin meillä on vielä mahdollisuus tehdä peliliikkeitä ja vaikuttaa asioihin. Yrittää pitää juuri nyt. Siitä Urjalan kunnan äkkijarrutuksessa on kyse, ja se kuntalaistenkin on tärkeää tietää. Samoin se, että yhdessä meidän on mahdollista myös onnistua, kunnanjohtaja Annu Kuusisto korostaa.
