– Lapsi ei koskaan ole vastuussa häneen kohdistuneesta houkuttelusta tai hyväksikäytöstä. Vastuu on tekijällä, toteaa seksuaalirikoksia tutkinut vanhempi konstaapeli Miia Keso (oik). – Aikuisten kohdalla pitää aina käydä läpi, ovatko asiat tapahtuneet suostumuksella. Jos ei, niin on yhtä lailla rikos esimerkiksi houkutella aikuista lähettämään intiimikuvia, muistuttaa rikosylikomisario Sakari Tuominen.
poliisiuutiset, seksuaalirikokset (muokattu 6.5. 13:32) Heli Lehtelä

”Vanhempien pitää olla lapsen kanssa somessa”, poliisi tutkii Pirkanmaalla laajaa alaikäisiin kohdistuvaa seksuaalirikosvyyhtiä

Poliisi tutkii Pirkanmaalla laajaa alaikäisiin kohdistuvaa seksuaalirikosvyyhtiä

Alaikäisiin kohdistuvat seksuaalirikokset tuplaantuivat viime vuonna edellisen vuoden luvuista Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella.

– Viime vuonna niitä oli Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella 433. Nyt näyttää, että määrä jälleen tuplaantuu tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Ilmiö on vakava ja haluamme keskustelua asiasta, jotta mahdollisimman vähän lapsia joutuisi rikoksen uhriksi, rikosylikomisario Sakari Tuominen toteaa.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkittavana on laajoja seksuaalirikoskokonaisuuksia, joissa epäiltyjen hallusta on löytynyt satojatuhansia kuvia ja kymmeniätuhansia videoita, jotka täyttävät lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkit.

Suurimmassa aktiivisessa tutkinnassa olevassa sarjassa on tällä hetkellä 143 rikosilmoitusta ja 105 esiselvitystä. Odotettavissa oleva uhrien määrä tulee olemaan noin 250 lasta. Suurin osa näistä uhreista on Pirkanmaalta. Toisessa aktiivisessa sarjassa on tällä hetkellä 34 rikosilmoitusta. Uhrit ovat ympäri Suomea. Uhrien lukumäärä tulee nousemaan. Lisäksi poliisilla on tiedossa kolmas ja neljäs sarja, joiden laajuudesta ei vielä tiedetä, koska ne eivät ole vielä aktiivisessa tutkinnassa.

– Näiden suurimpien tapausten tekijät ovat nuoria pirkanmaalaisia miehiä ja rikokset on tehty kahden sosiaalisen median välineen kautta: Instagramin ja Snapchatin, Tuominen kertoo.

Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia yli vuosikymmenen tutkinut vanhempi rikoskonstaapeli Miia Keso kertoo, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekotapana on usein se, että aikuinen, useimmiten noin 20-50 -vuotias mies, lähettää sosiaalisen median sovelluksissa aluksi viattomalta vaikuttavia viestejä tuntemattomille tytöille ja pojille. Aikuinen voi kehua lasta, hänen profiilikuvaansa, kysellä lapsesta perusasioita, ja esiintyä lapsen ikäisenä. Aikuinen valehtelee esimerkiksi sukupuolensa tai ikänsä. Viestin lähettämisen perusteena voi olla esimerkiksi lapsen nimi tai profiilikuva. Tekijä jatkaa keskustelua niiden kanssa, jotka vastaavat hänelle ja alkaa rakentaa pikkuhiljaa niin sanottua luottamuksellista kaveruussuhdetta.

Hän voi lähettää lapselle tekaistun kuvan itsestään ja pyytää vastavuoroisesti tietoja ja kuvaa lapselta. Tekijä vetoaa tunteisiin ja ymmärtää lasta. Jossakin vaiheessa tekijä voi lähettää lapselle kuvan esimerkiksi sukupuolielimestään ja pyytää vastaavaa lapselta.

Tekijä voi kirjoittaa seksistä, kysellä mieltymyksistä, fantasioista ja kommentoida lapsen vartaloa. Hän voi pyytää lasta työntämään sisälleen esineitä, tai hän voi pyytää lasta tyydyttämään itseään samanaikaisesti kun tekijä tyydyttää itseään. Näistä tapahtumista hän sitten pyytää taas lisää kuvia ja videomateriaalia. Videot voivat olla joitakin sekunteja tai minuutteja pitkiä. Lapsi voi olla esimerkiksi omassa huoneessaan, vessassa, saunassa tai pukuhuoneessa. Teot voivat tapahtua mihin vuorokauden aikaan hyvänsä.

Lapsi ei välttämättä koe joutuneensa seksuaaliväkivallan uhriksi, koska hän on antanut kuvat ja videot vapaaehtoisesti tutuksi ja luotettavaksi kokemalleen kaverille. Joissain tapauksissa uhri on ajatellut seurustelevansa tekijän kanssa. Osa viestittelyistä voi johtaa tapaamiseen kasvokkain. Joissakin tapauksissa rikoksen tekijä on antanut uhrille tupakkaa, alkoholia tai rahaa. Seksuaaliväkivalta voi loppua, kun tekijä on saanut haluamansa. Hän siirtyy uusien uhrien pariin.

Poliisi korostaa, että lapsi on syytön seksuaaliväkivaltarikoksiin. Tekijä on niistä vastuussa. Tekijä käyttää hyväkseen lapsen ikää ja ymmärtämättömyyttä syyllistyen vakaviin rikoksiin, vaikka ei koskaan edes tapaisi lasta fyysisesti.

Yllä kuvattuja tekoja tutkitaan esimerkiksi lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, törkeänä lapsen raiskauksena tai lapsen houkuttelemisena seksuaalisiin tarkoituksiin. Rikokset ovat vakavia ja voivat aiheuttaa uhreille pitkäaikaisia traumoja. Teoista voi seurata vuosien vankeustuomio ja vahingonkorvauksia. Esitutkinnat ovat vaativia ja pitkäkestoisia. Usein rikos alkaa purkautua yhden lapsen kerrottua asiasta luotettavalle aikuiselle.

– Jos alle 16-vuotias joutuu tällaisen toiminnan uhriksi, rangaistus voi nousta kuuden vuoden vankeustuomioon, Tuominen toteaa.

Hän jatkaa, että erityisen törkeiksi katsotuissa tapauksissa vankeutta voi saada kymmenenkin vuotta ja törkeästä lapsen raiskauksesta voi seurata kahdentoista vuoden vankeus.

Mitä vanhemmat voivat tehdä ilmiön suitsimiseksi?

Miia Keso toteaa, että seksuaalikasvatuksen pitäisi alkaa luontevalla tavalla jo vauvasta asti ja asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä.

– Vanhempien pitää olla mukana somessa. Pyytää vaikka lasta näyttämään omalta puhelimeltaan, mitä palveluja lapsi käyttää ja kenen kanssa hän keskustelee. Eivät vanhemmat päästä lastaan leikkipuistoonkaan ilman, että kysyvät kenen kanssa lapsi siellä viettää aikaa. Sama käytäntö pitäisi saada verkkoon. Kannattaa myös seurata, meneekö lapsesi puhelimen kanssa vessaan tai suihkuun, Miia Keso opastaa.

Sakari Tuominen toteaa, että yleisesti on keskusteltu paljon siitä, onko vanhemmilla oikeus ottaa alaikäiseltä lapseltaan puhelin pois. Nyt voitaisiin sen sijaan alkaa keskustella siitä, että kenen vastuulla on, jos jotain sattuu, eikä puhelinta ole pidetty silmällä.

– Huoltajuuslaki menee muiden lakien yläpuolelle. Huoltajalla on velvollisuus puuttua lasta koskeviin asioihin, jos hänellä herää huoli lapsen turvallisuudesta.

Keso toteaa, että jos oman lapsen puhelimesta löytyy sopimatonta materiaalia, niin kaikista keskusteluista on syytä ottaa heti ruutukaappaukset talteen ja ottaa sen jälkeen yhteyttä poliisiin.

– Yksikään kuva ei ole ok, Miia Keso kiteyttää.