– Olemme halunneet säilyttää Honkolan kartanon toimivana karjatilana, jonka toiminta perustuu kestävälle kehitykselle, Honkolan kartanon emäntä Charlotta Furuhjelm aloittaa.
Pentinkulman maisemissa kulkevat ovat viime vuosina pistäneet merkille, että Honkolan kartanossa on ollut tekemisen meininki, joka on näkynyt myös ulos päin. Kartanon vanha lypsykarjanavetta muuntui pari vuotta sitten nykyaikaiseksi pihatoksi, peltoja on ennallistettu riistalintukosteikoiksi ja viimeisimpänä kartanon päärakennuksen edessä sijaitseva valkoinen navetta on kokenut täydellisen muodonmuutoksen.
Viimeisin muutos, valkoisen navetan remontti, on ollut Charlotan lempilapsi.
– Minua on aina viehättänyt vanhojen rakennusten kunnostaminen. Tämän rakennuksen osalta oltiin jo tilanteessa, missä piti pohtia, että puretaanko rakennus vai lähdetäänkö sitä korjaamaan. Tällaiseen ratkaisuun päädyttiin.
Viehättävällä tavalla vanhoja materiaaleja hyödyntäen nykyaikaiseksi remontoitu rakennus on kuitenkin myös tärkeässä osassa kartanon arjen pyörityksessä. Kartano on ottanut lihantuotantoketjun myyntiä myöden haltuunsa. Punaisella navetalla syntyvät ja kasvavat naudat teurastetaan paikkakuntalaisella Paijan tilateurastamolla sekä toisella pienteurastamolla, ja kesäkuusta alkaen kartanon verkkokaupan kautta ostetun lihan voi noutaa valkoisen navetan noutopisteestä. Uudistetun tilan kautta on kuitenkin päästy myös laajentamaan liiketoimintaa toisaalle.
– Järjestämme kaupallisia jahteja ja navetta on sen toiminnan sydän. Aiemminkin tällä on pidetty jahteja, mutta vasta viime syksystä lähtien itse järjestämiämme, kun saimme nämä tilat käyttöömme. Tämän toiminnan myötä myös laajennamme kartanon liiketoiminnan kivijalkaa maa -ja metsätaloudesta tapahtumatoimintaan.
Lihanmyyntiä varten etsitään parhaillaan lisäkäsiä. Tapahtumia varten kartanoon on jo rekrytoitu niiden koordinoinnista vastaava henkilö, joka toimii samalla keittiöpäällikkönä. Tehtävässä on toiminut viime syksystä lähtien muotoilija ja ravintoloitsija Anu Penttinen, joka on useimmille tuttu Nuutajärven Lasikylästä niin lasiuunien ääreltä kuin Kahvila + Keittiö Sylvistäkin.
– Tämä työnkuva on minulle aivan unelma. Pidän konseptoinnista ja kokonaisuuksien suunnittelusta. Sekin tuo mukavaa lisämaustetta työnkuvaani, että pääsen täällä suunnittelemaan visuaalisia asioita. Ruokaa en Honkolassa varsinaisesti laita, muuten kuin aamiaisten osalta tilausryhmille, Anu kertoo.
Vaikka kartanon tapahtumatiloja ei vuokrata ulkopuolisille, vaan niitä tullaan käyttämään vain kartanon omaan toimintaan, on myös kaikelle yleisölle suunnattuja julkisia tapahtumia, kuten pop-up-ravintolapäiviä, suunnitteilla.
– Kartano on ollut aina tunnettu gastronomiasta. Aiomme järjestää syksyllä ensimmäistä kertaa ruokaelämyksiin suuntautuvat Hongola Harvest -sadonkorjuumarkkinat, josta toivomme muodostuvan vuosittaisen yleisötapahtuman, joka kokoaa paikalliset ihmiset yhteen ja hieman laajemminkin, Charlotta kertoo.
Valkoisen navetan ylisillä järjestettävään tapahtumaan on jo lähetetty myyjille kutsukirjeet.
– Olemme kutsuneet paikalliset lihantuottajat myymään tänne omia tuotteitaan. Lisäksi kutsuja on lähetetty muillekin lähituottajille niin, että jokaista tuotantosuuntaa edustaa yksi myyjä. Ainakin joitakin paikallisia käsityöläisiä on niin ikään tarkoitus kutsua mukaan, Anu kertoo.
Koska tapahtuma keskittyy ruoka-elämyksiin ja syksyn satoon, on sen yhteyteen suunniteltu Burger Barn –ulkoilmaravintola sekä pop-up-ravintola valkoisen navetan ylisille. Ravintoloissa hyödynnetään kartanon omia tuotteita ja reseptejä.
Asiat ovat edenneet vauhdikkaasti kenties myös siksi, että pääkaupunkiseudulla asuvat Furuhjelmit ovat koronapandemian myötä viettäneet Urjalassa entistä enemmän aikaa.
– Vietimme aikaisemminkin täällä paljon aikaa, mutta nyt Honkolasta on myös tullut koti ja olemme tehneet paljon etätöitä täältä käsin. Helsinki-jalkamme kevenee koko ajan, mutta nuorison vuoksi emme varmaan kokonaan tule muuttamaan Urjalaan, Charlotta kertoo.
– Täällä on paljon mielekästä työtä tehtävänä. Meillä on sellainen työnjako, että mieheni Robert vastaa maa-, metsä- ja riistataloudesta, minä taas lihamyynnistä, rakennusprojekteista ja tapahtumapuolesta. Aina keittiön pöydän ääressä sitten palaveeraamme.
Kestävään kehitykseen pohjautuvat muutokset ovat luonnollisesti ulottuneet perustavalla tavalla muuttuneiden rakennusten sisällä päivittäin tapahtuvaan toimintaan. Honkolan kartanossa on viety viime vuosina läpi laaja tuotantosuunnan muutos, johon ryhdyttiin sukupolvenvaihdoksen ja tilakaupan myötä.
– Päätimme jo tilakaupan yhteydessä, että emme jatka lypsykarjan pitoa, vaan panostamme heti alkumetreiltä lähtien luomuun ja lihakarjaan. Roduksi valikoitui angus-rotu, joka on tunnettu maukkaan lihansa lisäksi terveenä rotuna, jonka poikimiset hoituvat yleensä helposti, Charlotta avaa.
Mustat angukset ilmestyivät Honkolaan jo heti tilankaupan jälkeen vuonna 2016, mutta karjanhoidossa päästiin todella vauhtiin vasta, kun alun perin lypsykarjan tarpeisiin suunniteltu navetta remontoitiin luomun vaatimukset täyttäväksi pihattonavetaksi.
– Tällä hetkellä suurin osa karjastamme on luomussa, ja pellot jo kokonaan, eli siirtymävaihe luomuun on loppusuoralla. Filosofiamme on, että kun ihmiset syövät Honkolassa tuotettua lihaa he voivat olla varmoja siitä, että se on tuotettu vastuullisesti ja eläimistä on pidetty hyvää huolta.
– Luomusertifikaattiin liittyy paljon eläinten hyvinvointiin ja elinympäristöön liittyviä säädöksiä, joita noudatamme. Vasikat saavat esimerkiksi olla kevättalvisesta syntymästään saakka yhdessä emojensa kanssa syksyyn, laidunkauden loppuun saakka, hän jatkaa.
