Hannu Maijala ilahtui ennen itsenäisyyspäivää sataneesta lumesta, joka toi valoa mukanaan myös Nuutajärvelle.
hannu maijala (muokattu 28.12.2020) Minna Mäkelä

Maijala toivoo terveyttä ja hyvää parisuhdetta – joulu sujuu eläkkeelle vetäytyvältä kunnanjohtajalta tutuissa merkeissä

Hannu Maijala sulki työhuoneensa oven viimeisen kerran perjantaina, jolloin häntä sai käydä tervehtimässä kunnantalolla. Paikalla kävi kymmeniä ihmisiä – enemmänkin olisi mahtunut, jos vain korona olisi sen sallinut.

Neljännesvuosisadan kestänyt virkaura Urjalan kipparina päättyi. Eilen illalla hän käynnisti joulunvieton tuttuun tapaan savusaunassa yhdessä tutun miesporukan kanssa.

Joulua hän viettää itsekseen, mutta perinteisiin kuuluvat myös joulukahvit sisarusten kanssa ja tervehdyskäynti 95-vuotiaan tädin luona Lempäälässä.

Maijala sanoo, ettei tiedä, mitä aikoo eläkepäivien virallisesti alkaessa vuodenvaihteessa tehdä. Suurempia suunnitelmia ei ole – tai ainakaan hän ei niitä halua paljastaa.

– Aion asua toistaiseksi Urjalassa ja harrastaa päivittäin kuntoliikuntaa, sanoo äskettäin lääkärintarkastuksessa terveeksi todettu mies.

Hän aikoo harrastaa ainakin kotimaan matkailua ja lukea. Lukemista odottavat kaksi Auschwitzin keskitysleiriä käsittelevää teosta, muutama Remes ja Väinö Linnaan liittyvät, juhlavuonna ilmestyneet teokset.

– Minua kiinnostaa, miten hulluja ihmiset ovat olleet, siksi luen Auschwitzista. Olen ajatellut lukea myös Pohjantähden uudelleen.

Työ on stressannut siinä määrin, että unta ei ole enää aikoihin riittänyt aamuisin kello viiden jälkeen. Töihin on tähän asti voinut mennä jo aamuvarhaisella, mutta nyt Maijala aikoo rukata unirytmiä niin, että uni maittaisi aamulla pitempään.

Jos erityisiä suunnitelmia ei ole, niin pari unelmaa sentään:

– Toivon, että pysyn terveenä. Haaveilen hyvästä parisuhteesta. En ole juuri asunut kenenkään kanssa, mutta kun ikää tulee, alkaa ajatella, olisiko onnellisempi kaksin kuin yksin, hän pohtii.

Poikamiehen valinta yllätti hakijankin

Hannu Maijala valittiin Urjalan kunnanjohtajaksi ensin kuuden vuoden määräajaksi vuonna 1995. Hän oli ollut seisemän vuotta Ruovedellä ja kuusi Kurussa ja halusi isompaan kuntaan töihin. Urjalassa tarjolla ollut kunnanjohtajan virka oli työ töiden joukossa.

– Halusin pysyä Pirkanmaalla enkä lähteä tämän kauemmaksi Tampereesta. Olen Lempäälästä kotoisin ja siellä ja Tampereella kouluni käynyt. Halusin käydä viikonloppuisin kotona. Koto oli minulle tärkeä.

Hän sanoo yllättyneensä valinnastaan, koska arveli, että Urjalaan ei haluta poikamiestä, vaan joku, jolla on puoliso, jonka kanssa edustaa kuntaa.

Maijala vakinaistettiin vasta toisen määräaikaisen kauden jälkeen, mikä hieman närästi häntä. Tuntui, etteivät päättäjät luottaneet häneen. Koskaan Maijalalle ei selvinnyt, miksi määräaikaisuuksia oli kaksi kautta. Tosin tuolloin määräaikaisuudesta oli tullut kuntalain muutoksen myötä mahdollista, ja se ehkä viehätti kuntapäättäjiä toisin kuin löyhässä hirressä roikkunutta virkamiestä.

Tuohon ajankohtaan liittyykin hakeminen Parkanon kuntapomoksi. Myöhemmin Maijala haki myös Hämeenkyröön ja Sastamalaan.

– Koskaan en ole hakenut kuntaan, jossa taloustilanne olisi Urjalaa heikompi. Olen pyrkinyt aina vähän isompiin kuntiin, eteenpäin.

Kuntayhtymän aika riitaisa vaihe

Pitkän Urjala-uran hankalin vaihe oli heti alkuvaiheessa, kun pitäjässä elettiin terveydenhuollon kuntayhtymän aikaa silloisten Kylmäkosken ja Viialan kuntien kanssa.

– Monta vuotta oli riitaisaa aikaa, mikä tuntui ikävältä. Kuntayhtymä eli omaa elämäänsä ja siellä oli vahvat päättäjät. Yritimme Viialan kunnanjohtajan Jaana Karrimaan ja Kylmäkosken Heikki Partasen kanssa puristaa menoja aisoihin, kun rahat olivat tiukalla, mutta emme pystyneet.

Kun Akaan kaupunki perustettiin, siitä tuli Urjalan isäntäkunta, ja kuntayhtymä jäi historiaan.

Kaksi pahaa takaiskua Urjalalle ovat olleet junaliikenteen lakkaaminen Urjalassa ja lasitehtaan sulkeminen Nuutajärvellä. Maijala kannattaa lämpimästi Humppilan uuden kunnanjohtajan Jyri Sarkkisen avausta saada lähijunaliikenne toimimaan taas myös Urjalassa kuntien välisellä yhteistyöllä.

– Se on tulevaisuutta.

Maijalan ovat vetäneet hiljaiseksi isojen työnantajien, kuten Parkerin, tekemät töiden siirrot ulkomaille, ja yleensä työpaikkojen menetykset.

Ihon alle menivät kyläkoulujen lakkauttamisetkin, vaikka samaan aikaan kuntaan rakennettiin yhtenäiskoulu, josta kunnanjohtaja on ylpeä.

Sähkömiljoonat tulivat tarpeeseen

Uran mahtavin hetki oli aivan sen alussa, kun kunta myi osuutensa Hämeen Sähköstä Vattenfallille.

– Rahahuolet loppuivat siihen. Kunta sai kaupasta 37 miljoonaa silloista markkaa, euroissa noin 6,3 miljoonaa. Kunta maksoi kalliita lainoja pois, ja talous helpottui.

Vuosien aikana Maijalaa ovat ilahduttaneet yritysten toimet Urjalassa. Hän arvostaa kovasti kauppias Mari Korpikaivoa, joka puhui Alkon Urjalaan markettinsa kylkeen, pitää toista kauppaa Huhdissa ja toimii aktiivisesti Nuutajärvellä kahvila-ravintolan ja majoituksen parissa.

– S-marketin tulo tänne oli myös hyvä asia. Urjalassa on edelleen kaksi pankkia ja TM-Teräs ja Lahma Trans ovat rakentaneet tänne näkyvästi.

Päättäjät pitäneet itsenäisyyden

– Ihailen Urjalan kuntapäättäjien enemmistöä, joka on pystynyt tekemään kovia päätöksiä: muun muassa muuttamaan vanhusten- ja terveydenhuollon rakenteita. Sillä tavalla turvataan itsenäisyys, josta on pidettävä kiinni viimeiseen asti.

Maijala listaa johtavia poliitikkoja, jotka ovat jättäneet jälkensä Urjalan historiaan: Tapio Tiura, Seppo Pirhonen, Pekka Heinonen, Samuli Kortesato sekä Pertti Nuutinen. Nykypäättäjistä hän mainitsee Jaakko Honkaniemen ja Reijo Kuljuntaustan sekä Paula Virtasen.

– Ei ehkä ihan täydellinen lista, mutta he ainakin.

Tiuralla ja Pirhosella oli vahva ja eri näkemys, mihin Urjalan piti suuntautua. Tiura katsoi Pirkanmaalle ja Pirhonen Hämeeseen ja Forssaan. Pirkanmaa voitti eikä Urjalassa enää voinut Sirkka-Liisa Anttilaa eduskuntaan äänestää.

Tulevaisuus valoisa, mutta tiukka

Hannu Maijala sanoo, että uuden kunnanjohtajan Annu Kuusiston on hyvä jatkaa tästä eteenpäin. Kunnassa asiat on hoidettu niin hyvin kuin on osattu ja pystytty.

– Kuusisto voi vaikuttaa tulevaisuudessa maankäyttöön, kaavoitukseen, tonttien myyntiin ja yrityselämään. Akaan kanssa on hyvä jatkaa terveydenhuollon yhteistyötä.

Maijala näkee Urjalan tulevaisuuden valoisana, vaikka valtio sysää kunnille vuosittain uusia tehtäviä, joita hän kuvaa kivipainoksi kuntien kaulassa.

– Valtio ottaa nyt koronan takia velkaa ja antaa rahaa kunnille, mutta vuosina 2022–2023 ollaan taloustilanteessa toden edessä, Hannu Maijala ennustaa.

 

 

 

 

 

 

 

Vetovoimaa sisältömarkkinoinnilla