Heli Mustonen
Vaikka tien päällä peuroja näkee ihan liikaakin ja myös pelloilla niitä käy ruokailemassa, maanviljelijöiden korvaushakemuksia peltovahingoista on tullut tänä syksynä Urjalasta vain vähän. Urjalasta on tullut noin puolenkymmentä hakemusta.
Maaseutuasiamies Ilkka Pulakka sanoo, että peurojen määristä johtuen hakemuksia olisi voinut tulla enemmänkin.
– Kyllähän pelloilla käy kumminkin jopa monen kymmenen peuran laumoja. Mutta ehkä tänä syksynä vaikuttaa se, että puinnit ovat edistyneet melko hyvin.
Myös viljan alhainen hinta on vaikuttanut viime vuosina korvausten määrään.
– Viljojen hinta on niin alhaalla, että pitäisi olla todella isoja määriä peurojen tuhoamaa satoa, että puhuttaisiin isoista korvausmääristä, Pulakka sanoo.
– Porkkanalla on tietenkin eri juttu, se on arvokkampi. Viljapuolella hinta per hehtaari on niin alhainen, että puhutaan satasista samalla, kun porkkanan kohdalla voidaan puhua tuhansista euroista.
Vesilahdella enemmän vahinkoja
Maaseutuasiamies Ilkka Pulakka sanoo, että joskus 1980-luvulla Urjalasta tuli korvaushakemuksia kymmenittäin, jopa 40 kappaletta vuodessa.
Vaikka Urjalassa hakemusmäärä on pieni, Vesilahdella tilanne on toinen. Siellä peuravahinkoja pelloilla on määrällisesti selvästi enemmän.
Peurojen aiheuttamat maatalousvahingot koostuvat sadon syömisestä, kaivamisesta, tallaamisesta ja jonkin verran myös ulostamisesta.
– Peurojen ulosteen mukana tulevat bakteerit, jotka kulkeutuvat rehun mukana märehtiöjille, Pulakka sanoo.
Peuran ulosteista voi syntyä ongelmia kesäkuisen laidunnuksen yhteydessä, jolloin eläimet ulostavat kasvavan heinän päälle. Tällöin uloste voi joutua korjattavan rehun mukaan ja aiheuttaa makuhaittaa.
Kesäaikainen peltolaidunnus on peuralla satunnaista. Talvella pelloille kertyvät ulosteet liukenevat alkukesästä peltoon ja joutuvat pellon ravinnekiertoon.
