Pekka ja Asta Heikkilä pääsivät poimimaan pensaista jo ensimmäisiä punaisia karviaisia maistiaisiksi.
elinkeinoasiamies, maatalous, marjanviljely, marjatila (muokattu 2.8.2022) Urjalan Sanomat

Heikkilöiden unelma omasta marjatilasta toteutumassa – herukoista pian marjaviiniä Urjalassa

Olli Pursiainen

Urjalassa ei ole merkittävästi marjanviljelyyn perehtyneitä yrittäjiä. Sen sijaan maatalouden muut muodot, palvelut ja elämystalous ovat tutumpia elinkeinoja. Siksi erityistä mielenkiintoa herättää urjalalaisiksi enemmän ja enemmän itsensä tuntevien Asta ja Pekka Heikkilän ottamat askeleet kohti marjanviljelyä.

Ja kun kyse ei ole pelkästä viljelystä, vaan lisäksi marjojen jalostamisesta hyvälaatuisiksi marjaviineiksi, on kyse jostain aivan uudesta.

Yrttiajatuksesta marjaviljelijäksi

Pekka Heikkilä on ammatiltaan insinööri ja Asta Heikkilä amk-opettaja. Nykyinen asuinpaikka heillä on Helsinki, mutta muuttoa Urjalaan he ovat kyllä pohtineet ja osin myös valmistelleet. Päätöstä siitä ei ole kuitenkaan tehty.

Pariskunta rakensi talon Urjalan Kajaniemeen vuosituhannen alussa. Pekan vanhemmat olivat ostaneet kymmeniä vuosia aiemmin alueelta maatalon, jonka maille oli hyvä pystyttää oma vapaa-ajan viettopaikka. Siellä Heikkilät ovat käyneet ahkerasti, lähinnä viikonloppuisin ja loma-aikoina. Koska pihapiirissä avautuu laaja peltonäkymä, pohtivat he usein, voisiko sitä hyödyntää omille viljelyksilleen.

Ajatus yrttien kasvattamisesta oli ensin esillä, mutta lopulta he päätyivät marjoihin.

– Siihen päädyttiin, koska me olemme muutenkin sellaisia marjaihmisiä, joten marjojen viljely sopii meidän sielunlaatuumme, kommentoi Asta Heikkilä.

– Olin työni takia aikoinaan paljon Ranskassa ja tutustuin siellä viiniviljelmiin. Jo silloin haaveilin eläkepäivien viettämisestä viinitarhassa puuhaillen, sanoo Pekka Heikkilä.

Oppia opiskellen ja kuunnellen

Heikkilät tunnustavat olevansa viinien ystäviä, joten kun päätös oli tehty, alkoi tärkein vaihe eli tiedon saanti niin marjanviljelystä kuin marjaviinien valmistamisesta. Ensimainitussa he ovat saaneet apua erityisesti Pro agrian asiantuntijoilta ja muilta marjanviljelijöiltä, mutta myös omaehtoinen asiaan perehtyminen esimerkiksi netin kautta on lisännyt tietoutta.

– Suoritin Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla viinintuotannon ammattitutkinnon, jotta pystyin edes uneksimaan marjaviinin kaupallisesta tuotannosta. Lisäksi vierailin useilla marjatiloilla opiskeluaikanani ja kuulin muiden viljelijöiden kokemuksia. Viinin valmistuksen kipinän sain äidiltäni, joka harrasti marjaviinien tekoa kymmeniä vuosia, aina täytettyään 85 vuotta, jolloin hän sanoi lopettavansa juoman teon, naurahtaa Asta Heikkilä.

Marjaviinien valmistuksen kokeiluja Heikkilät ovat jo ehtineet tekemään, mutta ennen kuin tuotannosta voi tulla kaupallista, täytyy marjapensaita olla riittävästi antamassa satoa. Kahden viimeisen vuoden aikana he ovat istuttaneet noin 1 500 marjapensasta ja tavoitteena on lähivuosien aikana ainakin tuplata tuo määrä. Lajikkeina ovat viherherukka ja punainen karviainen.

Pensaat alkavat tuottaa riittävästi satoa neljä – viisi vuotta istuttamisen jälkeen.

Ongelmitta ei marjanviljelyskään suju. Maaperän vaikutus hivenaineisiin ja kosteuteen on merkittävä. Liian märkää ei saa olla, mutta kuivuus on myös pahasta. Heikkilöiden marjaviljelmät sijaitsevat rinnemaastossa, joten vesi kyllä valuu heidän rakentamaansa kosteikkoon viljelysten alalaidassa, mutta saviperäinen maa taasen vaikeuttaa tilannetta.

– Viime vuosi oli hankala, koska oli niin märkää. Istutimme pensaita syksyllä saappaat savessa, mutta hyvin ne ovat lähteneet kasvamaan, kommentoivat he vaikeuksia.

Heikkilät ovat suunnitelleet ja rakentaneet viljelyalueelle myös kastelujärjestelmän, joka turvaa kuivaan aikaan riittävän kosteuden pensaille.

–Myös ojitus on pelloille ehkä tarpeen uusia. Lisäksi meidän pitää hankkia muuta tekniikkaa avuksi, kun istutuksia laajennetaan. Tämä on nyt vielä sellaista käsityövaltaista puurtamista vanhoilla pellonmuokkaustyökaluilla. Järeämmät maanmuokkaustyöt kuitenkin ostetaan lähiseudun ammattilaisilta palveluina. Me etenemme rauhallisesti, mutta silti määrätietoisesti. Itselleni tämä on sellainen eläkeprojekti, pohtii Pekka Heikkilä.

Viherherukkaviljelmä ei vielä tänä vuonna tuota satoa Heikkilöille.

 

Suurena tavoitteena ulkomaan markkinat

Siinä vaiheessa kun Heikkilät pääsevät laajemmin aloittamaan marjaviinin valmistuksen, on tarkoitus valmistaa kuivaa viiniä, mahdollisesti kuohuviiniä sekä alkoholillisena että ilman. Markkinointi ja jakelu ovat vielä pohdinnassa, mutta jos ne suuntaututuvat kotimaahan, on perinteisen Alkon lisäksi mahdollista aloittaa myös tilamyynti.

Suurena tavoitteena on saada kanavat auki viennille, sillä suomalaiset puhtaat raaka-aineet kasvattavat koko ajan suosiotaan maailmalla. Monilla muilla marjaviinien tuottajilla Suomessa on samanlaisia ajatuksia, joten yhteistyön merkitys vientiä suunnitellessa on Heikkilöiden mielestä korvaamaton.

– Työhöni liittyneistä kontakteista on vientiä ajatellen jatkossa varmasti myös hyötyä, arvioi Pekka Heikkilä.

Heikkilöiden taloudelliset sijoitukset viljelmiin ovat jo nyt olleet melko suuret, mutta he uskovat tulevaisuuteen.

– Olisihan sitä voinut tuon rahan käyttää tietysti vaikka useisiin kaukomatkoihin maailmalla, mutta me nyt satumme pitämään tällaisesta elämänlaadusta, kuvaa Pekka Heikkilä satsauksen merkitystä heille itselleen.

– Uuden oppimista tämä kaikki on ja harrastuspohjalta mennään vielä. Neuvoja kuuntelemalla me tulemme pärjäämään. Haluamme myös huolehtia alueen luonnosta ja ympäristöstä hoitamalla sitä. Erityisesti kannamme osaltamme vastuuta tuossa vieressä liplattavan Rutajärven hyvinvoinnista.

Heikkilöiden seuraava askel kohti tuotantoa on marjaviinien reseptiikan hiominen makuhermoja hemmotteleviksi. Löytääkseen niille oikeat maut ja rakenteet he valmistavat ensin pieniä koe-eriä juomia maisteltaviksi. Sinä aikana pensaat pellolla jatkavat kasvuaan.

Elinkeinoasiamies linkki kuntaan

Urjalan kunnan elinkeinoasiamies Satu Sarin sanoo kunnan ottavan riemulla vastaan uusia asukkaita ja yrittäjiä.

– Heikkilöiden marjaviljelmä ja marjojen jatkojalostus on oivaltavaa ja erityisesti pidän siitä, että he ajattelevat heti alussa niin sanotusti isosti. Tämä tarkoittaa sitä, että he ovat jo nyt pohtineet muun muassa vientimahdollisuuksia.

Kunta ei pysty suoraan taloudellisesti yrittäjiä auttamaan, mutta Sarinin mukaan se tekee työtä yritysten tunnettuuden lisäämiseksi ja tukee monin eri tavoin heitä.

– Jaamme neuvoja ja tietoa yrittäjille sekä autamme markkinoinnissa. Elinkeinoasimiehen yksi tehtävä on olla linkki kunnan ja yritysten välillä.

–Marjanviljely ja marjaviinit sopivat hyvin kunnasta viestittävään mielikuvaan elämyksiä tarjoavana taikayön kuntana. Elämystalous on vahvassa nousussa ja se tulee olemaan jatkossa entistä merkittävämpi osa matkailun houkuttelevuutta, arvioi Sarin.

Urjalan elinkeinoasiamies Satu Sarin.