Yleinen Urjalan Ylläpito

Pirkanmaalla on 31 pohjavesien riskialuetta

Pirkanmaalla on 147 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimmassa vesienhoidon riskinarvioinnissa 31 pohjavesialuetta on nimetty riskialueiksi. Alueiden määrä on noussut kolmella edelliseen arvioon (2013) verrattuna. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisia aineita ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia.

Riskialueeksi nimetyistä pohjavesialueista kuusi on Pirkanmaalla huonossa tilassa. Huono tila johtuu pääosin pohjaveden kemiallisesta tilasta (5 pohjavesialuetta) sekä määrällisestä tilasta (2 pohjavesialuetta). Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on pysynyt samana. Tämän lisäksi viisi pohjavesialuetta on nimetty selvityskohteiksi, koska alueiden vedenlaadusta ei ole puutteellisten seurantatietojen vuoksi riittävästi tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi.

Yleisimmät pohjaveden tilaa heikentävät haitta-aineet Pirkanmaalla ovat kloridi, vanhat käytöstä poistuneet torjunta-aineet, raskasmetallit sekä klooratut hiilivedyt. Pirkanmaan harjualueilla kulkee kattava valta- ja kantateiden sekä maanteiden verkosto, joten yksi yleisimmistä pohjaveden riskitekijöistä on teiden talvikunnossapidosta johtuvat kohonneet kloridipitoisuudet.

– Lisäksi merkittäviä riskitekijöitä Pirkanmaalla ovat pilaantuneet maa-alueet ja teollisuus. Esimerkiksi Tampereen pitkä historia teollisuuskaupunkina on nähtävissä kaupungin pohjavesialueilla, joista kaikki kolme ovat kemiallisesti huonossa tilassa. Yhdessä runsaan asutuksen, liikenteen sekä teollisuus- ja yritystoiminnan kanssa pohjaveden suojelu on haastavaa, kertoo ylitarkastaja Nina Nenonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.