Heli Lehtelä

– Mitä rehevämpi kasvusto, sitä enemmän se sitoo hiilidioksidia ilmasta. Ihmisellä ei ole kauheasti keinoja hiilensidontaan, nämä maa- ja metsätalouden keinot ovat niitä ainoita. Kaikki vihreä yhteyttää ja sitä kautta sitoo hiiltä luonnostaan, toteaa halkivahalainen luomuviljelijä Tuomas Näppilä.

Näppilä kuopaisee lapiollaan peltoa ja kasvuston alta paljastuu vahva juuristo. Juuret tekevät hyvää maan rakenteelle rikkoen tiivistymiä tehokkaasti, mutta niiden ja matojen lisäksi tästä lapionpistosta paljastuu vielä myös kynnössä tullutta tiivistymää, vaikka lohkoa ei olekaan kynnetty enää aikoihin.

– Olen jo kymmenisen vuotta suosinut kevytmuokkausta. Minun peltoni ovat helposti tiivistyvää hiuesavea, jolle kyntö ei oikein sovi. Tältä lohkolta olen paalaamisen jälkeen lopettanut nurmen kultivoimalla sen neljään kertaan. Sen jälkeen olen kylvänyt lohkolle kerääjäkasvuston, jossa on kuutta eri lajia: kauraa, retikkaa, virnaa, veriapilaa, raiheinää ja rehuhernettä.

Osa kerääjäkasveista on ravinteita koppaavia, jotka estävät ravinteiden valumisen pois ja osa taas ovat typpeä tuottavia, eli niillä on luonnollinen lannoitusvaikutus. Rehevän kerääjäkasvuston etuja on myös se, ettei se jätä tilaa rikkakasveille. Kasvusto myös sitoo hiiltä eli yhteyttää aina pakkasiin saakka.

Lue lisää Urjalan Sanomien digilehdestä ke 2.10. klo 19 alkaen. Digilehti on tällä viikolla ilmaiseksi kaikkien luettavissa ja sinne pääsee Urjalan Sanomien verkkosivun kautta. Paperilehdestä voi nautiskella samoista tarinoista torstaina 3.10.19.