Yleinen Urjalan Ylläpito

Ilman huolenpitoa lukutaitokin voi rapistua

Kansainvälistä lukutaitopäivää
vietetään 8. syyskuuta, ensi sunnuntaina siis. Suomalaisilla on paljon aihetta
iloon, sillä me keikumme tilastojen kärkessä, kun niissä kerrotaan, miten
hyvin suomalaiset osaavat lukea.

Kansainvälistä lukutaitopäivää
vietetään 8. syyskuuta, ensi sunnuntaina siis. Suomalaisilla on paljon aihetta
iloon, sillä me keikumme tilastojen kärkessä, kun niissä kerrotaan, miten
hyvin suomalaiset osaavat lukea.

Lukutaito ei ole
Suomessakaan kuitenkaan mikään itsestäänselvyys, sillä kaikki peruskoulunsa
päättävät eivät todellisuudessa osaa lukea kunnolla. Henkseleitä ei
kannatakaan paukutella, vaan jatkaa työtä sen eteen, että lukemaan – ja
myös kirjoittamaan – oppivat kaikki suomalaiset, ellei oppimiselle ole aivan
ylitsekäymättömiä esteitä.

Lukutaito on kaiken perusta. Lukutaidon avulla yksilön
elämä ja koko maailma avautuvat kaikkine mahdollisuuksineen kuin väripaletti
lukuisine sävyineen.

Tätä mahdollisuutta, joka meille pääsääntöisesti on
edelleen arkinen asia, ei ole sadoillamiljoonilla ihmisillä maailmassa. Suurin
osa maailman lukutaidottomista on naisia, vaikka naiset kirivät koko ajan
miesten kannoilla.

Kun tyttö ei pääse kouluun, hänet on helppo pitää
rajallisessa maailmassa, joka hänelle valmiina pakettina tarjotaan syntymästä
hautaan. Ilman mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä todellisuudessa millään
tavalla itse. Lukutaidoton tyttö – tai poika – on helppo mitätöidä ja
sivuuttaa. Toiset tietävät paremmin, jopa sinun elämäsi ennalta arvattavat
askelet.

Se, että jokainen osaa lukea, ei ole uhka, vaan
mahdollisuus kaikille parempaan elämään. Lukutaito avaa väyliä ymmärtää
itseään ja toisia ihmisiä. Se vähentää oman navan erinomaisuuden
tuijottelua, sillä ympäröivää maailmaa ja sen lainalaisuuksia ymmärtävä
käsittää, että kaikilla on oma erinomainen napansa, joillakin jopa parempi
kuin itsellä.

Ymmärtäminen on avain oveen, jonka takana odottavat
ihmisoikeuksia kunnioittavat arvot.

Suomalaisten lukutaidon rapautuminen näkyy
hämmentävästi koko ajan arjessa. Yhä useammin kuulee ihmisten kertovan
asiasta, jonka ovat lehdestä tai verkosta lukeneet. Kun on sen saman asian
lukenut tai jopa itse kirjoittanut, pitää tarkastaa, onko ymmärtänyt
lukemansa tai kirjoittanut epäselvästi, kun saatu selostus kuulostaa aivan
toiselta tarinalta.

Elämän monimutkaistuminen ja ainakin näennäinen
nopeutuminen tuntuvat johtavan keskittymiskyvyn ja muistin heikkenemiseen, mikä
näkyy siinä, että me ymmärrämme yhä useammin väärin sen, mitä olemme
lukeneet. Sen lisäksi, että osalla ihmisistä on tahallinen taipumus
ymmärtää toisin ja levittää omaa ilosanomaansa tehokkaasti eteenpäin.

Pelkkä otsikoiden ja sisältöjen silmäily voivat johtaa
helposti harhaan. Lukeminen vaatii keskittymistä ja aikaa. Jos haluaa pysyä
kärryillä, kannattaa ottaa aikaa ja ajatella, mitä lukee.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi