Tutkivan journalismin yhdistys on palkinnut Lumilapiolla kuuden finalistin joukosta Matti Rämön Seura-lehden artikkelin rahapeliautomaattien sijoittelusta. Rämön artikkeli selvitti ansiokkaasti, kuinka valtion rahapelimonopoli Veikkaus sijoittaa rahapeliautomaatteja eniten alueille, joissa myös asukkaiden tulot olivat matalimmat, työttömyysaste suurin ja koulutustaso alhaisin. Samalla rahapeliongelmat ovat kasaantuneet vähätuloisille ja työelämän ulkopuolisille.

Tutkivan journalismin yhdistys on jakanut myös Jääraappa-palkinnon tunnustuksena avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.

Usein tutkivan jutun taustalla on yhteiskunnallisia epäkohtia ja vääryyksiä paljastanut henkilö. Tänä vuonna palkinto osoitetaan kaikille näille toimittajien lähteille, jotka uskaltavat kertoa havainnoistaan.

Lähdesuojan vuoksi monet vuotajat jäävät tuntemattomiksi. Paljastusten jälkeen monissa organisaatiossa aletaan selvittää, kuka tiedon vuosi julkisuuteen. Tietovuotajilla voi olla koko ura pelissä.

Jääraappa luovutetaan epäkohtia paljastaneita henkilöitä edustavalle lähihoitaja Tarja Parkatille. Hän rikkoi hiljaisuuden ja toi esiin Esperi Caren vanhusten hoitolaitoksen epäkohdat. llmianto johti hoitolaitoksen toiminnan keskeyttämiseen. Paljastusten jälkeen kaupunki on Parkatin mukaan mustamaalannut häntä ja vaikeuttanut hänen työllistymistään.

 – Ilmoittajan suojelua koskevaa, niin sanottua whistleblower-direktiiviä on valmisteltu tuloksetta jo pitkään. Asian käsittelyä tulisi kiirehtiä ja direktiiviin tulisi kirjata mm. se, että esimerkiksi työnantaja ei saisi ryhtyä tiedon paljastajaa vahingoittaviin vastatoimiin, puheenjohtaja Tiina Lundell Tutkivan journalismin yhdistyksestä.

Palkintoraatiin kuuluivat yhdistyksen hallituksen jäsenet Tiina Lundell (pj), Noona Bäckgren, Ville Eklund, Annica Lindström, Tommy Pohjola, Karla Kempas ja Outi Salovaara.

Lumilapio 2018 -finalistit aakkosjärjestyksessä:

Tarjoiltu ”luomuliha” ei ollut luomua Sokos Hotel
Ilveksessä Tampereella, Heli Lehtelä / Urjalan Sanomat

Ruuan alkuperällä on yhä suurempi merkitys kuluttajavalinnoissa ja yhä useampia ruokia markkinoidaan alkuperämerkinnöillä. Urjalan Sanomien Heli Lehtelän artikkeli paikkansa
pitämättömistä alkuperämerkinnöistä nosti aiheen laajempaan keskusteluun ja herätti kysymyksiä merkintöjen todentamisesta ja valvonnasta. Jutussa uskallettiin kysyä ”tyhmät kriittiset kysymykset” ja ruokalista osoitettiin pala palalta käytännössä täysin valheelliseksi. Samalla jutun tekoprosessi avataan jutussa lukijalle esimerkillisesti. Juttu on osoitus pienehkön paikallislehden mahdollisuudesta luoda valtakunnallinen puheenaihe.

Raakaa leikkiä – kullan kääntöpuoli, Marika
Lehto / Urheilulehti

Marika Lehdon juttu on osoitus tutkivan journalismin merkityksestä myös urheilun parissa. Juttu esitteli vallan väärinkäyttöä ja muistutti, että sitä tapahtuu niin miesten kuin naisten keskuudessa. Toimittajalta vaadittiin erityistä luottamuksen voittamista tilanteessa, jossa osa osallisista oli ryhmästä sulkemisen pelossa hyvin lojaaleja jutun kohteelle. Juttu käsitteli lapsia, joihin valmentajalla voi olla erityisen voimakas vaikutus. Juttu kysyy, mikä on menestyksen hinta urheilussa. Toimittaja joutui juttuprosessin aikana painostuksen kohteeksi, ja artikkeli herätti vilkasta keskustelua urheilupiireissä.

Svenska Yle avslöjar: Laura Huhtasaaris gradu innehåller betydligt mera plagiat än känt – professor: ”Det går inte att förneka”  (Ylen selvitys paljastaa: Laura Huhtasaaren gradussa rajusti luultua enemmän plagioitua tekstiä – professori: ”Plagiointia ei voi mitenkään kiistää”), Linus Lång ja Jouni Munukka / Svenska Yle ja MOT<$>

Presidenttiehdokkaanakin olleen korkean profiilin poliitikon Laura Huhtasaaren gradua oli epäilty osittain plagioiduksi. Tämä tuli esiin myös Jyväskylän yliopiston tekemässä selvityksessä. Toimittaja Linus Lång ei tyytynyt tähän vaan toi taitavalla ja perinpohjaisella työllä esille uutta tietoa plagioinnin laajuudesta, mikä johti uuteen selvitykseen. Juttu on oiva esimerkki verkkoajan tutkivasta journalismista ja puuttuvien palasten luovasta etsinnästä. Artikkeli oli selkeä ja viihdyttävä eikä sortunut paperinmakuisuuteen asiakirjapainotteisuudestaan huolimatta. Juttu paljasti myös yliopiston tarkastusmekanismien puutteet.

Sokeri-isit – seksikauppaa sokerilla, Kati
Pehkonen ja Johanna Mattinen / Yle, MOT ja A-studio

Poikkeuksellisia tiedonhankinnan menetelmiä kuten salakuvaamista käyttänyt juttu näytti aiemmin kepeänä pidetyn ilmiön oikeat kasvot. Sugardating-ilmiö on aiheena tuore ja uusi, ja siitä on aiemmin kirjoitettu naiiviinkin sävyyn. Kati Pehkosen ja Johanna Mattisen juttu osoitti konkreettisilla esimerkeillä, että ilmiön varjossa tapahtuu myös alaikäisten seksikauppaa ja muuta rikollisuutta. Mukaansatempaava ja hyvin kirjoitettu juttu piti lukijan otteessaan. Juttu oli hyvä esimerkki siitä, että on tärkeää tutkia myös nuoria kiinnostavia aihepiirejä.

Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri
Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – ”Häirinnästä tuli
sukupolvikokemus”, Sara Rigatelli / Yle, A-studio

Sara Rigatellin artikkeli paljasti elokuva- ja teatterimaailman julkisen salaisuuden, pitkään jatkuneen seksuaalisen häirinnän. Ahdistelun kohteeksi joutuneet kertoivat nimillään ja kasvoillaan
professori Lauri Törhösen harjoittamasta, vuosia jatkuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Juttu käänsi uuden lehden metoo-keskustelussa, ja sitä seurasi myös laajempi keskustelu elokuva- ja viihdealalla tapahtuvasta hyväksikäytöstä. Keskustelu laajeni myös muille aloille ja rohkaisi ihmisiä puhumaan kokemuksistaan.

Seuran hankkima aineisto paljastaa: Veikkaus
sijoittaa eniten rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimpien asuinalueille, Matti
Rämö / Seura

Juttu on oivallinen esimerkki toimittajien ja tutkijoiden yhteistyön voimasta. Toimittaja Matti Rämö hankki tietopyynnöllä käyttöönsä ainutlaatuisen aineiston. Hän otti juttuprojektiinsa mukaan alan asiantuntijat ja tarjosi samalla näille täysin uuden tutkimusaineiston. Juttu herätti runsaasti yhteiskunnallista keskustelua. Sen seurauksena keskustelu rahapeliautomaattien sijoittelun perusteista, pelaajien tunnistautumisesta, monopoliasemassa olevan valtionyhtiön roolista uhkapeliongelmissa sekä nykyisen rahapelijärjestelmän mielekkyydestä yleensä nousi uudelle tasolle.