Ruokavirasto tiedotti kaksi viikkoa sitten, että Romaniasta Suomeen tuodussa koirassa oli todettu ihmisperäinen tuberkuloosi. Noin kaksi vuotta aiemmin Suomeen tuodulla koiralla oli ollut pitkään vaihtelevia suolisto-oireita. Löydetty bakteeri ei tartu helposti, vaan vaatii tyypillisesti pitkäaikaisen läheisen kontaktin ennen kuin se tarttuu eläimestä tai ihmisestä toiseen.

Viime kesänä uutisoitiin raivotautiepäilyjen lisääntyneen. Suomi on ollut rabiesvapaa 90-luvulta lähtien, mutta kuolemaan johtava sairaus uhkaa levitä takaisin maahan.

Ruokaviraston erikoistutkija, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Veera Karkamo sanoo, että ulkomaisen koiran taustan ja rokotusten varmistamiseen ei ole mitään sataprosenttisen
varmaa keinoa. Siksi Ruokavirasto ei suosittele tuntematonta alkuperää olevien koirien tuontia Suomeen.

– Ongelma on se, että koiran terveyttä ei voida mitenkään taata. Vaikka testejä tehdäänkin, ne eivät ole aukottomia. Ruokavirasto suosittelee hankkimaan ulkomailta koiria ainoastaan
suoraan luotettavalta kasvattajalta. Muuten koiran taustaa ei voida mitenkään varmistaa.

Ruokaviraston päätarkoitus on suojella ihmisten terveyttä, siksi sen kanta ulkomailta tuotuihin katukoiriin on jyrkkä. Lakisääteisesti Suomessa vastustetaan raivotaudin ja ekinokokin tulemista
maahan, joten rajan ylittävällä koiralla tulee olla todistus rabiesrokotuksesta ja ekinokokkoosilääkityksestä. Valitettavasti asiakirjoja saatetaan väärentää. Ruokaviraston tekemässä selvityksessä paljastui, että Venäjältä tuoduista koirista lähes puolelta puuttui rokotesuoja raivotautia vastaan.

– Tietenkin myös villieläimet kantavat tauteja, mutta ihmiset harvoin ovat läheisessä kontaktissa villieläimiin. Koiran me tuomme kotiimme, makuuhuoneisiimme ja lastemme kasvoille.

Lue lisää 28.3. Urjalan Sanomista tai digilehdestä jo 27.3. klo 19 alkaen.