Ruoantuotanto on maailman suurin
bisnes. Pallomme eri puolilla sitä tehdään todella erilaisista
lähtökohdista. Täällä pohjoisessa luonto asettaa rajat kasvukaudelle ja
lajikkeille. Tuotanto tulee meillä kalliimmaksi jo yksin siitä syystä, että
puitu vilja on kuivattava. Suurimmassa osassa maapalloa näin ei tarvitse
tehdä.

Lehtemme välissä tällä viikolla ilmestyvä
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n Omasta maasta -liite
kääntää katseita Suomessa tuotettuun ruokaan.

Lähellä tuotettu ruoka on noussut viime aikoina
ansaitusti uuteen arvoon. Kuluttajat kertovat arvostavansa sitä, että he
voivat halutessaan saada selville, millaisissa oloissa ja miten heidän
lautasellaan oleva ruoka on tuotettu. Kotimaisia elintarvikkeita ostaessaan
kuluttaja voi olla varma siitä, että ruoka on myös turvallista. Monille
tärkeä seikka lähiruoassa on se, että kuljetusten jäädessä lyhyiksi,
ruoantuotannon ympäristövaikutukset pienenevät ja ruoka on tuoretta.

Urjalassa ollaan vahvasti kiinni maassa. Alkutuottajien
osuus elinkeinorakenteesta on 14,9 prosenttia. Täälläkin maa- ja
metsätaloudesta elantonsa saa jatkossa luultavasti yhä harvempi, sillä
nykytrendin myötä tilojen määrä vähenee jatkuvasti. Samalla toimintaa
jatkavien tilojen koot kasvavat. Suuntauksen myötä nousevat yhä useammin
esille myös maatalousyrittäjien jaksamisen rajat.

Aina ei tilakoon kasvattaminenkaan ole mahdollista, vaikka
tahtoa ja jaksamista olisi. Tällöin vaihtoehto liiketoiminnan kehittämiseen
saattaa löytyä erikoistumisesta tai jatkojalostuksesta.

Edellisessä Urjalan yritysaamussa kuultiin kuulumisia
Paijan sikatilalta. Tila kiinnittää erityistä huomioita eläinten
olosuhteisiin yhdistäen näin arvomaailman ja yritysajatuksen.

Tämäkään yhtälö ei ole tuottajalle suoraviivainen.
Esimerkiksi luomusian tuotanto Suomessa on taloudellinen mahdottomuus lihan
hinnan kohotessa naudan lihan hintatasolle. Harva kuluttaja on niin varakas,
että hintalapun voisi täysin jättää huomiotta.

Lähiruoka ei ole itsestäänselvyys. Tällaisen vaikean
katovuoden kohdatessa voidaan jo puintien jälkeen todeta, että kotimainen ruis
tulee loppumaan ennen seuraavan sadon valmistumista.

Kuluttajan arvomaailma punnitaan kaupan kassalla.
Arvostatko sinä lähellä tuotettua ruokaa ja alueellasi tehtyä työtä vai
painavatko muut tekijät vaakakupissa enemmän?

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi