Yleinen Urjalan Ylläpito

Toiveiden tynnyriä täyttämässä

Kunnat herättävät intohimoja.
Vaikka ajatus ei äkkiseltään kuulosta uskottavalta, siltä ei voi välttyä
seuratessaan sitä, miten paljon erilaisia toiveita ja myös suoranaisia
vaateita kuntien harteille asetetaan.

Kunnat herättävät intohimoja.
Vaikka ajatus ei äkkiseltään kuulosta uskottavalta, siltä ei voi välttyä
seuratessaan sitä, miten paljon erilaisia toiveita ja myös suoranaisia
vaateita kuntien harteille asetetaan.

Nämä aiemmin
mainitut intohimot kuntia kohtaan suorastaan pursusivat ilmoille vajaa
vuosikymmen sitten, kun Suomessa puuhattiin milloin milläkin nimellä
ristittyjä kuntarakenneuudistuksia.
Raivokkaita itsenäisyystaisteluja
käytiin eri puolilla maata, eivätkä hallituksen ajamat pakkoliitokset
onnistuneet. Suomeen jäi vielä yli 300 kuntaa joissain suunnittelupöydissä
haaveiltujen alle sadan sijasta.
Mutta mikä on kunta? Monien silmissä
sitä symboloivat kunnanvirasto, ehkä siellä istuvat virkamiehet, kuntakeskus
tai vaikkapa vaakuna. Viime kädessä kunta on kuitenkin yhtä kuin kuntalaiset.
Jo perustuslain 121. pykälän mukaan ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden
hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”.
Kuntalaisten
osallisuutta korosti myös kunnan muutoksesta väitellyt Tampereen yliopiston
tutkija Anni Jäntti, joka puhui Urjalan päättäjille viime viikolla. Hänen
näkemyksensä mukaan kunnan rooli on muuttumassa palvelujen tuottajasta
entistä enemmän mahdollistajaksi sille, että kunnassa voidaan tehdä
erilaisia asioita. Jos kaavailtu sote- ja maakuntauudistus toteutuu, se vain
korostaisi tätä muutosta.
Tämä mahdollistajan rooli tulee esille
säännöllisin välein jo nyt. Esimerkiksi Urjalassa jäähalli on monelle
kuntalaiselle tärkeä harrastuspaikka, mutta kunnalla ei ole ollut sen
taustayhtiössä mitään roolia.
Nyt jäähalli kaipaa kuntaa isommin
mukaan. Asiaa pohtinee seuraavaksi Urjalan kunnanhallitus, jolle
sivistyslautakunta lähetti halliyhtiöltä tulleen yhteistyöpyynnön
käsittelyyn.
Lautakunnan näkemyksen mukaan kunnan pitäisi neuvotella,
millä tavoin jäähallin kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Suomeksi tämä
tarkoittaa tavalla tai toisella rahaa.
Kun toiveiden tynnyri kolisee,
kunnissa ollaan usein puun ja kuoren välissä. Toiveiden täyttäminen vaatii
kompromisseja, mutta myös tiukkoja ratkaisuja. Vanhaa sanontaa mukaillen
kumarrus tiettyyn suuntaan näyttää aina pyllistykseltä toiseen. Mutta sitä
vartenhan kuntaan on päättäjät valittu. Ratkaisut täytyy pystyä
perustelemaan ja elää sen mukaan.
Naapurimaakunnan Kanta-Hämeen
kaupunginjohtajat arvioivat tällä viikolla julkisuudessa, että kun tulevassa
maakuntauudistuksessa valta viedään, kunnista on tulossa vain lobbareita
uusien maakuntien suuntaan. Tällöin toiveiden tynnyri siirtyisi uudelle
hallintoportaalle, kauemmas ihmisistä.
Monelle suomalaisille on tärkeää
olla kuntalainen, mutta kuinka monesta tulee sujuvasti
maakuntalainen?
Iiro-Pekka
Airola
iiro-pekka.airola@urjalansanomat.fi