Yleinen Urjalan Ylläpito

Onko vielä veroalen aika?

Urjalan suunnitelma alentaa
veroprosenttejaan on ylittänyt uutiskynnyksen ainakin maakunnallisesti:
aktiivisesti Urjalan unohtava Aamulehtikin laittoi merkille kunnanhallituksen
päätöksen ja uutisoi hankkeesta raflaavalla otsikolla. Tilanne onkin varsin
poikkeuksellinen, ja kaiken huomion arvoinen.

Urjalan suunnitelma alentaa
veroprosenttejaan on ylittänyt uutiskynnyksen ainakin maakunnallisesti:
aktiivisesti Urjalan unohtava Aamulehtikin laittoi merkille kunnanhallituksen
päätöksen ja uutisoi hankkeesta raflaavalla otsikolla. Tilanne onkin varsin
poikkeuksellinen, ja kaiken huomion arvoinen.

Veroäyrien alentaminen on vahva signaali kunnan talouden
hyvästä tilanteesta. Harvinainen toimenpide huomataan kertaluontoisesti, mutta
valtakunnan kovimmin verottavien kuntien joukosta pois pyristely kaunistaa myös
kunnan pidempiaikaista statusta. Imagonkohotuksen hintalappu on kunnalle
esityksen mukaan yli 400 000 euroa. Se tarkoittaa useimmille veronmaksajallekin
satojen eurojen säästöä, eli mitään kautta merkityksettömästä asiasta
ei ole kysymys.

Veroäyrin alentaminen on kuitenkin vähintään yhtä
tarkkaan mietittävä asia kuin sen korottaminen. Huolimatta siitä, että
talousarvioiden lasketaan vähemmällä verokertymälläkin olevan tulevina
vuosina plussalla, ei tilanne Urjalassa ole se, että kaikki rahanreiät olisi
jo tilkitty. Menneiltä vuosilta on siirretty investointeja rahapulassa
eteenpäin, ja velkaakin on. Esimerkiksi vesihuoltoasiat ovat olleet
kirjaimellisesti pinnalla viime aikoina niin Urjalassa kuin
valtakunnallisestikin, ja ilmeistä on, että paikallinen putki-infra kantaa
raskasta korjausvelkaa. Vesihuoltosuunnitelmaa ei ole, vaikka se kaiketi
syntyisi, jos palkkaisi jonkun sitä tekemään ja sitten toteutettaisiin.
Rahalla.

Kuntien tehtävät ja myös rahoitusmalli on pian
muuttumassa maakuntamalliin siirryttäessä rajusti. Maakuntamallia ohjaavaa
lainsäädäntöä on sorvattu muottiin, jossa valtio voisi tietyn ajan myös
määrätä kunnan veroprosentista. Ministeriön kesällä esittämien
laskelmien mukaan Urjalan veroprosenttiin kohdistuu sote-ratkaisussa
merkittävää nousupainetta. Kunnille jäävistä tehtävistä, niiden
rahoituksesta, sote-kiinteistötaakasta ja esimerkisi lainojen
korkokehityksestä on vielä niukasti tietoa. Se on tiedossa, että velat
jäävät, niitä ei maakunta ota.
Pessimisti sanoisi, että ei Urjala
välttämättä tämän leikin taloudellinen voittaja ole.

Urjalan talouden nopea käänne on hyvän työn tulosta,
sitä ei pidä väheksyä. Mukana on kuitenkin ollut myös odottamatonta
myötätuulta ulkopuolelta. Pitkän kiristämisen jälkeen urjalalaiset
totisesti ansaitsisivat hyvää verotuksessaan, mutta paha pala on sekin, jos
pian joudutaan nostamaan äyriä takaisin. Sekin suunta voi tulla
ulkopuolelta.

Tietysti nyt on paha enää pakittaakaan kun laskuaikeet
on jo noteerattu. Valtuusto ottaa tähän kantaa. Ehkä äyritemppua
kestävämpi imago- ja vetovoimahyöty voisi olla palvelujen ja infran
kehittämisestä sekä velkojen maksusta, vaikka tällainen parannus onkin
huomattavasti vaikeampi markkinoida maailmalle. Veroprosentti taitaa kuitenkin
olla melko pieni tekijä, kun suomalainen asuinpaikkansa valitsee, todettakoon
tämä jälleen kerran.

Jos sote- ja maakuntatuolileikin jälkeen vielä rahaa on
riesaksi asti, äyrin laskemisen huomaa varmaan Hesarikin.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi