Suomalaiset kauhistuivat viime viikolla sähköverkkoyhtiö Carunan hinnankorotusilmoitusta, ja perässä povataan seuraavan muitakin sähkönsiirtoyhtiöitä.
Perusteena on merkittävät investoinnit lähinnä sähkölinjojen maakaapeloinnissa. Korotus tietää kotitalouksille pahimmillaan satojen eurojen korotusta sähkölaskuun.
Vaikka niin sähkön, öljyn kuin kaukolämmönkin hintaa kauhistellaan, monen suomalaisen elintavat eivät ainakaan pienennä energialaskua. Suihkussa vitkastelu, valojen ja sähkölaitteiden päällä pitäminen ja tarpeettoman lämmin sisäilma voivat vaikuttaa energialaskuun rajusti. Silti suomalaisten energian käyttö on usein kovin huoletonta, eikä sen vaikutusta omiin laskuihin välttämättä mielletä.
Jo ylimääräisten sähkölaitteiden sulkemisen lasketaan pienentävän sähkön kulutusta viisi prosenttia. Saman kokoinen säästö tulee, kun huonelämpötilaa laskee asteella, ja lämmityksen ja ilmanvaihdon oikealla säätämisellä on mahdollista saada helposti 10–15 prosentin säästö lämmityskuluihin. Sisällä turhista valoista ja sähkölaitteista toisaalta syntyy myös tarvittavaa lämpöä, mutta pihavalojen vaihtaminen energiatehokkaisiin ja ajastaminen palamaan vain tarvittaessa on kaikki suoraa säästöä kuluttajalle.
Hulppeasti kuluu myös vettä. Motivan mukaan suomalaisten veden kulutus vaihtelee 90 litrasta vuorokaudessa 270 litraan. Haitari on valtava, ja keskiarvo asettuu noin 150 litran kohdalle. Kun noin 40 prosenttia tästä on lämmintä vettä, on kerrostaloasukkaan vuosittainen vesilasku keskimäärin 300 euron luokkaa. Tavoiteltava veden kulutus on 100–120 litraa per henkilö, eli sillä keskiarvolla vuosilasku pienenisi 20–33 prosenttia.
Miksi energian säästämisestä pitää paasata? Siksi, että olemme huonoja huomaamaan omat virheemme ja tunnistamaan elintapojemme kehityskohteet. Yhden konkreettisen esimerkin näkee kerrostaloissa, missä on nykyään pakollista viimeistään putkiremonttien yhteydessä asentaa asuntoihin erilliset vesimittarit. Veden kulutus putoaa tällöin tyypillisesti viidenneksen, erityisesti lämpimän veden osalta. Kun vetensä joutuu maksamaan todellisen kulutuksen mukaan, voivat suihkusessiot lyhentyä.
Suomessa energiasta käytetään toki neljä viidesosaa muualla kuin kodeissa, siis julkisissa tiloissa ja yrityksissä. Kuitenkin erityisen paljon sähköä tai muuta energiaa kuluttavassa teollisuudessa energian hintaa seurataan todella tarkasti, ja tuotantoa optimoidaan koko ajan sähkön hinnan vaihtelun mukaan. Näin siksi, että toiminnan pienilläkin muutoksilla on suuri rahallinen arvo energialaskussa.
Tavallinen pulliainen tai perusvirtanen on tässä usein huono, vaikka maksaa niinikään sähkölaskunsa itse. Sähkönsiirron hinnankorotukset ansaitsevatkin kritisointia, mutta jos ne lankeavat maksettavaksi, on hyvä tietää, että tuon rahan voi säästää takaisin hyvin pienillä muutoksilla arjessa. Jos ei muuten niin sähköyhtiöiden kiusaksi.
Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi
