Lempäälän kunnantalolta löytyy kaksi henkilöä, joiden työ on merkittävässä roolissa ainakin kaikille 195 urjalalaiselle maatilalle. He ovat maaseutupäällikkö Timo Perälampi ja maaseutuasiamies Katariina Tarkkio.
– Meidän tehtävämme täällä on ohjata Brysselin raha oikein ja ajallaan maakunnan tarpeisiin. Katariina on yhteistoiminta-alueella Urjalan kasvot ja palvelee Urjalan asiakkaita, Perälampi toteaa.
Brysselin rahalla Perälampi tarkoittaa maataloustukia, joista puolet on EU-rahoitteista ja puolet kansallisesti rahoitettua.
– Annamme myös EU-neuvontaa. Emme kovin syvällistä, mutta hieman pyrimme katsomaan perään, että jos tukiin oikeutettu ei ole hoksannut hakea, mitä hänelle kuuluu, niin voimme kysellä perään. Yksi puuttuva ruksikin voi olla 10 000 euron arvoinen.
Katariina Tarkkio onkin viime viikon aikana soitellut urjalalaisille viljelijöille, joilla on ollut ongelmia syysilmoituksen tekemisessä.
– Haluan olla EU-byrokratian suomentaja viljelijälle, vaikka yleensä tapaankin kasvokkain vain heitä, jotka asioivat tilan merkittävissä muutoksissa, esimerkiksi tuotantosuunnan muutoksissa. Muuten olemme yhteyksissä lähinnä puhelimitse tai sähköpostilla, Tarkkio pohtii.
Viljelijätukia koskeva ohjelmakausi vaihtuu vuoden vaihteessa, mikä tietänee merkittäviäkin muutoksia viljelijöiden tukien määräytymiseen. Eräs merkittävä käytännön asia on se, että tukihaketukset on jatkossa tehtävä sähköisessä palvelussa, paperisia hakemuksia ei enää hyväksytä.
– Urjalassa on ollut kolme tilaa, jotka ovat vielä jättäneet syysilmoituksensa paperisena, Tarkkio kertoo.
Perälampi lisää, että Urjalassa oli tänä vuonna niin ikään 15 tilaa, jotka jättivät päätukihakemuksensa paperisena.
– Jatkossa heidänkin on pystyttävä tunnistautumaan verkossa tai sitten valtuutettava neuvoja tekemään asian puolestaan, Perälampi kertoo.
Tekniikka tulee olemaan valvonnassa muutenkin aiempaa suuremmassa roolissa.
– Peltoja aletaan monitoroida sataprosenttisesti satelliitilla. Ilmasta otetuista kuvista katsotaan vastaako kasvuston kuva sitä, mitä viljelijä on ilmoittanut. Jos ilmoitus ei ole linjassa kuvan kanssa, voidaan viljelijään ottaa yhteyttä ja pyytää häntä ottamaan paikanpäältä kuva kännykällä. Kuvan sijainti pystytään todentamaan paikkatiedolla, kun käytetään uutta Vipu-appia.
Maksuttoman Vipu-mobiilin voi jo nyt ladata esimerkiksi Play-kaupasta puhelimeensa.
Viljelijä pystyy kuitenkin jatkossa muuttamaan lohkotietojaan aina pitkälle syksyyn saakka, kun nyt kaikkia lohkoja koskevat ilmoitukset on pitänyt jättää jo kesäkuussa.
– Jos kuvien perustella esimerkiksi ilmenisi, että kasvusto ei vastaa ilmoitusta, voisi ilmoitusta vielä muuttaa, eikä heti tarvitsisi mennä sanktioihin. Tukihaun päättyessä pitää yhden kasvolohkon tiedot olla syötettyinä järjestelmään. Sen jälkeen muutoksia on mahdollista tehdä.
– Muuten kaikki on toistaiseksi vielä luonnosvaiheessa. Emme pysty sanomaan mitään varmaa tukien ehdoista, toteaa Timo Perälampi.
– Jatkossa hiilensidonta ja ilmastoteot luultavasti tulevat näkymään vahvemmin tukien perusteissa, Tarkkio toteaa.
On myös kerrottu, että vuoden vaihteen jälkeen raivatuilla pelloilla saisi enää viljellä vain heinää, eikä niitä saisi kyntää lainkaan.
– Pellon pitää siis olla viljeltävässä kunnossa vuoden loppuun mennessä, jos sillä haluaisi viljellä myös viljaa tai erikoiskasveja. Pellon viljelykunnon voi mahdollisesti todistaa valokuvin. Vanhojen peltojen muotojen korjaamiseen jatkossakin on osoitettu myötämielisyyttä, Tarkkio kertoo.
Raiviopellot, jotka eivät ole olleet nyt tukien piirissä, pääsevät nyt vuoden vaihteesta 100 euron hehtaarituen piiriin.
– Nurmille tulee jatkossa myös niittämisvelvoite, jotta pellot eivät pääse pajuttumaan, jos niitä ei korjata satoa. Myös aktiiviviljelijän status on pystyttävä ilmaisemaan Y-tunnuksella. Olennaista on, mikä on ilmoitettu päätoimialaksi.
Molemmat painottavat, että järjestettäviin koulutuksiin kannattaa osallistua.
