Myöhemmin yliopistossa sama linja jatkui. Yrittäjyyttä ei esitelty vaihtoehtona. Ihaillen kuuntelin, kuinka jotkut opiskelijakaverini olivat perustaneet oman toiminimen ja tekivät opintojen ohessa sen kautta laskutettavaa työtä. Nämä rohkeat taisivat olla lähtöisin yrittäjäperheistä ja yrittäjähenkisyys oli äidinmaidosta saatua.

Ajat ovat muuttuneet. Yrittäjyyskasvatus on tullut jäädäkseen oppilaitoksiin. Koululaisille ja opiskelijoille kerrotaan tänä päivänä, että kun olette ahkeria ja eteviä, voitte vaikka perustaa oman
yrityksen ja menestyä.

Tietoisuus yrittäjyyden merkityksestä on kasvanut yleisemminkin yhteiskunnassamme. Osittain havahtuminen on tapahtunut taloudellisesti vaikeiden aikojen myötä. Enää ei voida luottaa siihen, että pelkästään yrityselämän suuret veturit vievät Suomea maailmankartalle ja tuovat tänne menestyksensä myötä vaurautta ja työpaikkoja. Kaiken kokoisia toimijoita tarvitaan.

Kukaan ei enää kuvittele, että työllistyminen olisi niin yksinkertaista, että valmistuttuasi valitset mieleisesi työpaikan ja marssit firman ovesta sisään. Myös työttömiä houkutellaan
työllistämään itsensä ja ehkäpä vielä muitakin. Monien mielestä olisi kauhean kätevää, jos työttömät sankoin joukoin lähtisivät yrittäjiksi. Samalla vastuu yksilön toimeentulosta ja pärjäämisestä siirtyisi yhteiskunnalta yksityiselle henkilölle itselleen.

Kaikista ei yrittäjiksi ole. Yrittäjä kantaa melkoista vastuuta. Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen taloudellinen vastuu. Se, että pystyy maksamaan joka kuukausi palkan työntekijöilleen ja vielä itselleenkin. Käsitettä ylityö ei ole. Töitä on tehtävä silloin, kun niitä on. Ympäripyöreiden päivien tekeminen on raskasta, mutta niin on sekin, jos töitä ei ole tarpeeksi. Mistä kipinä yrittäjyyteen mahtaa sitten syttyä?

Ennen kaikkea yrittäjyys lienee elämäntapa. Kun kannat vastuun, saat myös olla oman elämäsi herra. Saat visioida niin paljon kuin uskallat, päättää itse menemisistäsi ja tulemisistasi, – ja itse asiassa kaikesta muutakin. Kun on oman yrityksensä IT-tukihenkilö, palkanlaskija, puhelinvaihde ja pomo, jokainen päivä on varmasti erilainen ja joka päivä oppii uutta. Helpolla ei pääse, mutta ihmiset, jotka helppoa elämää havittelevat, varmasti hylkäävät ajatuksen yrittäjyydestä melko nopeasti.

Viikonloppuna vietettiin Urjalan yrittäjäjuhlaa ja palkittiin Urjalan Vuosisadan yrittäjä. Mikko Uotila arkkitehtitoimistoineen on tittelinsä ansainnut, siitä jokainen juhlija oli samaa mieltä. Vuosisadan yrittäjä ilmaisi puheessaan kiitollisuutensa siitä, että saa tehdä juuri tätä työtä. Menestyjän nöyryys juhlan hetkellä oli puhuttelevaa. Onnittelut vielä Mikolle ja menestystä ihan jokaiselle lähialueen yrittäjälle.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi