Vanhemmat ovat vastuussa siitä, että lapsi oppii turvallisen ja sopivan reitin kouluun. Sopiva reitti ei välttämättä olen se kaikkein lyhin, jos lyhyempi vaihtoehto on pidempää turvattomampi.

Koulumatkaa kannattaa harjoitella kädestä pitäen kulkemalla se yhdessä lapsen kanssa jalan tai pyörällä, jos lapsi kouluun pyöräilee. Pyöräilevälle lapselle on hyvä samalla muistuttaa, miten tärkeä asia on pyöräilykypärä. Viesti menee paremmin perille, jos vanhemmat käyttäytyvät ohjeidensa mukaisesti ja käyttävät itsekin kypärää pyöräillessään. Lapsella on taipumus toimia siten kuin aikuinen toimii.

Urjalassa Kirkonkylän kouluun meneville on erityisesti terotettava, miten kulkea, kun uusi yhtenäiskoulu on rakenteilla vain muutaman metrin päässä nykyisen koulun seinistä.

Moni tekee lapsensa elämästä helpompaa kuskaamalla tätä autolla niin kouluun kuin harrastuksiin. Alituinen kuljetuspalvelu voi olla lapselle ennemminkin karhunpalvelus kuin mitään muuta. Jalan tai pyörällä kuljettu koulumatka on osa päivittäistä liikuntaa – helppo ja yksinkertainen vastapaino istumiselle koulussa ja koneen ääressä. Liikunta virkistää ja parantaa keskittymiskykyä, eli opiskelu on silloin helpompaa.

Kun lapsena oppii liikkumaan paikasta toiseen ilman autoa, jatkuu tapa helpommin aikuisiälläkin. Kaikkia matkoja ei tarvitse ajaa autolla eikä jokaisen kaupan ovelle saakka tarvitsi päästä neljällä kumipyörällä. Kauppakassiakin voi kantaa tai vetää perässä.

Liikkumalla kouluun jalan tai pyörällä, oppii samalla jo pienestä pitäen itsenäisemmäksi kulkijaksi. Lapsi saa nauttia vapaudesta mennä ja tulla ilman vanhempiaan, ajatella omia ajatuksiaan ja tehdä havaintoja ympäristöstä.

Mutta jos koulumatka kuitenkin tuntuu arveluttavan, voi lasta aina saattaa kouluun, kunnes tämä itse ilmoittaa, ettei saattajaa enää tarvita. Vanhempi on tehnyt itsensä tässä kohdin turhaksi – kuten on tarkoituskin.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi