Koiraverossa ei alunperin ole ollut mitään hauskaa. Vuonna 1878 Suomessa annettiin asetus, jonka mukaan kunnallisverojen kanssa kerättiin koirista veroa korvaukseksi kotieläimistä, jotka olivat kuolleet kulkukoirien levittämään vesikauhuun. Sen mitä verosta korvauksien jälkeen jäi jäljelle sai käyttää kunnan muihin menoihin. Sittemmin laki on muuttunut useita kertoja, mutta on edelleen voimassa ja tuottaa pykälän joka pitäjän valtuuston esityslistalle vuosittain.

Muuta se ei juuri tuotakaan, sillä ainoastaan Helsinki ja Tampere ovat keränneet koiraveroa edelleen. Näissäkään kaupungeissa kertymä ei tiettävästi riitä kattamaan edes koirapuistoista ja jätöksien siivoamisesta koituvia kustannuksia, mutta kaupungeissa kuitenkin sentään edes on koirapuistoja. Veron periminen olisi vielä hatarammalla pohjalla esimerkiksi Urjalassa, missä koirille ja niiden omistajille ei omia palveluja edes tarjota.

Toisaalta, eivät kaikki muutkaan verot välttämättä tunnu ihan reiluilta. Tieliikenteen verojen tuotto oli viime vuonna noin 5 miljardia euroa. Perustienpitoon ja tiehankkeisin siitä menee kuitenkin korkeintaan viidennes. Perintöveroa pidetään usein jo maksettujen tuloverojen uudelleen perimisenä ilman mitään kohdennettua vastinetta ja mitä ajattelee yle-veron maksaja, jolla ei ole televisiota?

Eivät tykkää kaikki kiinteistöverostakaan, mikä näkyi ensi vuoden äyristä päätettäessäkin. Kiinteistöveroa maksavat kaikki kotikunnassaan samanlaisesti, mutta taajamassa samalla rahalla saa väistämättä enemmän. Vaikka metsäkulmilla asuminen onkin oma valinta eikä siitä katuvalojen alla asuvien mielestä kuulu saada mitään helpotusta, olisi Urjalassakin kova tilanne kun maatilat pantaisiin säppiin ja kaikki muuttaisivat kirkolle. Siinä voisi kirstun pohja paistaa nopeasti, kun toinenkin kuudennes työikäisistä olisi äkkiä vailla muuta työtä.

Kiinteistöveron kiristyksen arvellaan jarruttavan myös yritysten asettumista paikkakunnalle, kun tuloveron puolestaan uskotaan karkoittavan lapsiperheet. Saa nähdä kumpia ensi vuonna enemmän kuntaan virtaa kun veroäyrit kehittyivät nyt näin. Joka tapauksessa nämä perusverot ovat useimmissa kunnissa se yksioikoinen tuloautomaatti, jolla koko systeemi rahoitetaan. Samalla esimerkiksi kiinteisövero voisi kuitenkin olla monipuolisemmin sovellettu ja kannustavampi erilaisille elinkeinoille sekä kunnan tasapuoliselle asuttamiselle.

Yritysten, myös maatalousyritysten sijoittuminen paikkakunnalle tarkoittaa työtä sekä tulovero- ja yhteisöverotuottoja. Kiinteitöveron kompensaatiojärjestelmä tietyin ehdoin yrityksille voisi esilaskemalla laskea veropottia, mutta harva euro se heti toisen poikiikaan. Innovatiivisuus verotuksen käytössä tuskin olisi huono mainosvalttikaan kunnalle, ainakaan jos äyrien merkitys ihmisten ja yritysten sijoittumiselle todella on niin iso kuin usein esitetään.

Saa tällekin ehdotukselle nauraa, kuten koiraverolle. Onneksi synkän marraskuun valtuustossakin pulpahtaa aina ilo, vaikka talouskurimus ja äyrien nosto muuten kuinka karvastelisi.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi