Paikallislehti, siinä missä muukin media, tuottaa lukijoilleen taustoitettua ja tarkistettua tietoa, jota on saatu luotettaviksi katsotuista lähteistä. Uutisoinnista tulee paljon hankalampaa, joskus jopa mahdotonta paikallislehden resurssein, mikäli luotettaviksi katsotut lähteet vaikenevat. Kerron esimerkin.
Toimittajamme näki tällä viikolla töihin tullessaan takaa-ajotilanteen, jossa poliisiauto jahtasi pakoon kaahaavaa henkilöautoa. Kuten joka viikko, tälläkin viikolla soitimme poliisille tarkistaaksemme viikon aikana sattuneet poliisiuutiset. Ensimmäistä kertaa vastaus kuului, että alueemme poliisi ei enää tiedota lainkaan päivittäisistä ja viikoittaisista sattumuksista ylemmältä taholta tulleen ohjeen mukaisesti.
Uusi käytäntö tarkoittaa sitä, että paikallislehden on jatkossa käytännössä mahdotonta kertoa poliisiuutisia. Luotettavaa tietoa tapahtumista voidaan saada vain tilannekeskuksen tiedotteiden perusteella. Näitä tiedotteita tulee toimitukseen harvakseltaan ja niiden tiedot ovat hyvin yleisellä tasolla. Uusi käytäntö tarkoittaa myös sitä, että luultavasti poliisiuutiset siirtyvät nyt vahvasti puskaradioon ja somemaailmaan. En pidä kehityksen suuntaa lainkaan hyvänä ja toivottavasti siihen saadaan lähitulevaisuudessa muutos. Luotettavan tiedon tarjoaminen alueen asukkaille edistää yhteiskuntarauhaa ja lähidemokratiaa. Tämä on yleensä kaikkien etu.
Joskus lähteet voivat olla liiankin pulppuavia, vaikkakin luotettaviksi katsottuja. Koronakevät on tuonut suurtenkin medioiden toimitukset aivan uudenlaisen ongelman eteen lähteiden käytön kanssa. Olemme jo puolentoista kuukauden ajan tottuneet saamaan päivittäin tilastoja tartuntamääristä ja kuolinluvuista maailmalta ja Suomesta. Luvut on saatu maan ja maailman parhailta terveydenhuollon ja lääketieteen asiantuntijoita ja niitä on yksittäisen toimittajan vaikea lähteä kyseenalaistamaan.
Tilastoja tarkasteltaessa on olennaista tietää, mistä lähteistä luvut on koottu ja mitä on jätetty lukujen ulkopuolelle. Viimeisimpänä monella on varmasti mielessä se, kuinka valtakunnallisesti kerrottu koronakuolemien määrä kasvoi, kun tilastoihin vastikään lisättiin palvelutaloissa kuolleet. Tarjolla ei juuri ole ollut kontekstia lukujen tueksi. Tällöin lukijan on vaikea haarukoida, kuinka suuresta uhasta on kyse; kylmät luvut luovat pelkoa. Onneksi uutisoinnissa on alettu nyt tuoda esiin myös vertailudataa aiemmilta vuosilta ja esimerkiksi koronakuolemien määrää on alettu suhteuttaa muihin kuolinsyihin. Parhaamme mukaan yritämme me toimittajat jos asiantuntijatkin pistää koronaa raamiin, vaikka uuden pulppuavan tiedon lähteellä olemme kaikki.
30.4.2020 Heli Lehtelä, heli.lehtela@urjalansanomat.fi
