Se lähtee pikkuhiljaa lähes äännettömästi ja lähestyy keräten voimaansa matkallaan Viron rannikolta kohti Suomen rannikkoa etelä-lounaasta. Tämä tsunami asettuu hetkeksi läntiselle-eteläiselle-itäiselle, suomessa olevalle näkymättömälle rajalle, jota rajoittavat niin sääolosuhteet kuin pelto- ja järvimaisema.
Yhtenä aamuna havaitsee hanhien saapuneen pelloille. Hanhet niinkuin monet muutkin linnut noudattavat omia vuosituhansien aikana opittuja ja jo perimässä olevia johtolinjojaan muuttoreiteillään. Paluumuuttoa tapahtuu koko etelärannikon suuntaisesti myöskin siis itäpainotteisesti.
Olen usein ollut todistamassa arktikaa eteläisen Suomen rannikolla keväällä, mikä näkyvimmin, tapahtuu toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välisenä aikana. Mustalintujen ääntelyä kuulee yölliseltä taivaalta jo huhtikuun puolella.
Hanhien muutto täällä Urjalassa on eriluonteista, mutta voitaisiin hyvällä syyllä kuvata esiarktikaksi. Muutto täällä ja tähän aikaan on verkkaisempaa ja ottaa pidemmän ajan. Todennäköisesti se johtuu tähän aikaan muuttavien hanhien pesimästrategiasta, kun taas arktiset hanhet ja muut siinä ohessa muuttavat linnut lentävät alueille, missä pesimäaika on selvästi lyhyempi ja kiihkeämpi.
Tätä artikkelia kirjoittaessani, 27. maaliskuuta, on hanhia muutama yksilö Kortejärveä ympäröivillä pelloilla. Itse järvi on jääkannen peittämä. Esimerkiksi Jokioisissa lintujen runsastuminen näkyy selvemmin. Päivä päivältä hanhia on enemmän ja enemmän.
Kun Kortejärvi vihdoin vapautuu avovedeksi, saapuvat hanhet runsain joukoin ja jäävät Urjalan seudulle kunnes sitten myöhemmin nousevat siivilleen ja jatkavat matkaansa kohti pohjoista pesimäseuduilleen kuin yhteisen lähtökäskyn saaneena.
Mistä ne muuten tietävät että Kortejärvi on vapautunut jäisestä vaipastaan?
Suurin osa hanhista on metsähanhia ja tundrahanhia ja vähemmissä määrin kanadanhanhia sekä valkoposkihanhia. Joukossa saattaa muuttaa myös jokunen merihanhi ja lyhytnokkahanhi.
Metsähanhista määritetään tänä päivänä kaksi alarotua, meillä pesivä taigametsähanhi ja tundrametsähanhi jonka pesimäalue käsittää Suomesta itään tundra-alueen. Karkeasti ottaen länsireittiä muuttavat ovat taigametsähanhia ja itäistä muuttavat ovat tundrametsähanhia. Eivät rajat toki näin selvät ole. Vaihdettumista on puoleen ja toiseen. Nämä hanhet ovat hyvin vaikeat erottaa toisistaan niin ulkonäön kuin äänenkin perusteella.
Aikoinaan, 1910-luvulla keväällä myös runsaana muuttava hanhi oli meillä kiljuhanhi. Kanta romahti lähes sukupuuton partaalle liiallisen metsästyksen aiheuttamasta kadosta sekä vähemmissä määrin sopivien laidunmaitten puutteesta, näin oletetaan.
Lintu on eräänlainen silmukkamuutaja. Syysmuutto suuntautuu pesimalueelta Kreikkaan ja sieltä sitten takaisin itämerelle. Kiljuhanhen kantaa pyritään elvyttämään erinäisin keinoin niin Ruotsissa, Norjassa kuin meilläkin. Yhteistyötä pyritään herättämään myös Venäjällä. Aikoinaan puhuttiin pikkukiljuhanhesta ja isokiljuhanhesta. Se johtui yhdennäköisyydestä ja samankaltaisesta ääntelystä. Tänä päivänä pikkukiljuhanhi on kiljuhanhi ja isokiljuhanhi on tundrahanhi.
Odottaessaan lähtöselvitystä pohjoiseen hanhet ruokailevat ja lepäävät pelloilla päivisin. Aamuisin linnut nousevat siivilleen ja lähtevät järveltä suunnatakseen pelloille kahta eri reittiä. Toiset lentävät idän suuntaan järven eteläpäästä, toiset taas länteen järven pohjoisosasta. Hyvin nautitun lounaspäivällisen ja ansaitun levon jälkeen on hyvä palata illansuussa järvelle takaisin turvaan petoeläimiltä. Joutilasta oleskelua alueella kestää noin kuukauden verran.
Kortejärven lintutorni on verraton paikka seurata aamu- ja iltalentoja. Aamulentoa kokeakseen olisi hyvä olla paikalla hieman jälkeen auringon nousun. Ei toki tarvitse lintutornissa olla. Aivan vastaavan kokemuksen saa Kortejärveä ympäröivillä peltoteillä kuin myös isoimmilla autoteillä.
Kun lähtöselvityksen jälkeen annetaan lupa nousta siivilleen kohti pohjoista, on tapahtuma todella upea. Olen muutamana keväänä ollut todistamassa tätä näytelmää. Jotkin parvet epäröivät ja palaavat ikään kuin takaisin, mutta lähtevät sitten muiden mukana. Tämä tapahtuu yhtenä päivänä yleensä juuri aamupäivällä kun pitäisi lentää pelloille ruokailemaan. Vain rippeet jäävät.
Hanhet tekevät välilaskun Oulun Liminganniityillä ja jatkavat sitten matkaansa kohti pesimäalueitaan.
Martti Vainio
Äänitiedosto: Martti Vainio. Videon pysäytyskuva: Olavi Arvo Kangas.