Kuuleehan sen jo äänestä, että Markku Tuominen on tuoreesta tunnustuksesta mielissään. Syytä on, sillä puheena olevan arvonimen voivat saada vain erityisen ansioituneet henkilöt: Jääkiekkoleijona.
Jääkiekon järjestysnumeroitua aatelisarvoa on myönnetty Suomessa vuodesta 1985. Tuominen on valinta numero 280. Palkittavia on tänä vuonna kuusi, ja juhlaseremonia 9. marraskuuta Karjala-turnauksessa Helsingissä.
URJALASTA syntyisin olevan Markku Tuomisen, 66, ansiot liittyvät urheilulääketieteeseen. Hän on toiminut lajin lääketieteellisissä vastuutehtävissä vuosikymmeniä ja väitellyt tohtoriksi aiheenaan loukkaantumiset jääkiekon kansainvälisissä turnauksissa.
Lajin hyväksi tekemänsä mies kiteyttää haluksi pitää pelaajat jäällä ja ehkäistä loukkaantumisia. Hän on tehnyt paljon lajin turvallisuuteen liittyvien valmiuksien eteen, ja hyvää kehitystä on tapahtunutkin.
– Usein kuulee sanottavan, että loukkaantumiset kuuluvat lajiin, mutta minä en väitettä hyväksy, Tuominen sanoo. Kuin antaisi etukäteen periksi kohtalolle, johon ei voisi vaikuttaa.
Näkemykselle on katetta: Tuominen työskenteli 32 vuotta Tampereen Ilveksen luottolääkärinä. Hän on ollut vaikuttajana Suomen jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton kuvioissa enemmän kuin juttuun mahtuu. Tehtäväkenttään on ylipäätään kuulunut kaikkea hallinnosta haavojen tikkaukseen.
Tuominen on myös yrittäjä, joka työskentelee perustamassaan Medisportissa ylilääkärinä ja työterveyshuollon vastaavana erikoislääkärinä. Yrittäjyys on kestänyt yli 40 vuotta ja jatkuu yhä.
Joten eiköhän mies tiedä mistä puhuu.
MARKKU Tuominen asui Urjalassa 12-vuotiaaksi, ja kyllä, on samasta perheestä, jolle muun muassa lätkäliigakarkit ovat läheinen aihe.
– Neljä veljestähän meitä on. Synnyin vuonna 1958 kolmantena. Jotain painimista meillä ehkä oli, mutta nuorempana ne varmaan hävisin. Aika leppoisaa elämää kuitenkin oli, Tuominen sanoo.
Ensimmäinen kotikylä oli Salmi, kunnes perhe muutti Huhtiin eli Asemalle. Virtasen Ilkka asui vastapäätä, Tuominen mainitsee tärkeän kaverinsa.
Kylän pojat purkivat energiaansa jalkapalloon ja hiihtoon. Iso juttu oli, kun kotiin tuli mustavalkotelevisio vuonna 1964, jolloin käytiin Innsbruckin talviolympialaiset. Perheen yhdessäolo oli tärkeää, ja lauantaisauna aina viikon ohjelmassa kun työt oli tehty.
– Vanhemmat olivat hyvin ahkeria työtätekeviä ihmisiä. Se oli kodin malli meille pojillekin. Isä rakensi vapaa-aikanaan taloja perheelle asunnoksi, ja kun hänen mukanaan kuljettiin, oppi itsekin. Ei harmittanut silloin eikä varsinkaan myöhemmin, kun tein omaa taloremppaa. Rohkeus tehdä ja yrittää tuli kodin perintönä, Tuominen kiittelee.
Hän ehti vielä oppikoulun alkuun Urjalassa 1970-luvulla, kunnes perhe muutti Tampereelle ja sieltä Pirkkalaan.
LUKION Tuominen kävi Tampereella ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1977. Hän pitää itseään onnekkaana, koska matematiikka oli helppoa. Lukion toisella nuorimies kisasi abien kanssa matematiikkaolympialaisten Suomen karsinnoissa.
– En päässyt jatkoon, mutta looginen ajattelu ja päättelykyky ovat olleet lahja, jota osaan arvostaa. Iso asia oli myös vaativa matematiikanopettaja.
Lukion jälkeen Tuominen haki teknilliseen korkeakouluun, ja vanhempien vihjeestä myös lääketieteelliseen. Hän pääsi molempiin. Sitten kävi jotain, mikä antoi suunnan koko elämälle.
– Koska lääkis alkoi viikkoa aiemmin kuin insinööriopinnot, päätin ajankuluksi mennä katsomaan, millaista siellä on. Tuli nopeasti fiilis, että täällä jatkan. Sain yhtä lailla lukea matematiikkaa, fysiikkaa ja vielä kemiaakin.
Sattumaa Markku Tuominen pitää niin vahvana vaikuttajana elämän käänteissä, että siihen pohjautuu hänen mottonsakin: asioilla on taipumus tapahtua.
ERÄS tapahtuminen oli lappu lääkiksen naulakon päässä vuonna 1980. Ilveksen C-junioreille etsittiin lääkäriä. Jatko on helppo arvata. Tuominen kiinnostui. Vuoden 1981 Tampereen lääkäripäivät taas oli tapahtuma, joka innosti alan nuoria opiskelijoita. Moderni teknologia kiehtoi.
– Päätettiin sitten opiskelukaverin kanssa perustaa yritys, joka painottuisi urheilulääketieteeseen. Nimi Medisport keksittiin lääkiksen kahvilassa. Yritys aloitti vuonna 1981 tekemällä kuntotestauksia ja tuomalla uutta teknologiaa maahan.
Ura Ilveksessä urkeni. Tuominen siirtyi valmistuessaan vuonna 1983 liigajoukkueen lääkäriksi. Hän kävi intin pois ja sai samoihin aikoihin ensi kosketuksen myös maajoukkuetoimintaan. Futiskin työllisti jossain välissä, mutta jääkiekossa oli se jokin. On yhä.
LAJI on tarjonnut mahdollisuuksia verkostoitua moneen suuntaan. Jääkiekkokielellä Tuominen on toiminut, kun on saanut kiekon lapaan. Urheilulääkäriseminaari Varalan urheiluopistossa, työpesti Vierumäen urheiluopistossa, kasvava määrä kontakteja aina Kansainväliseen Olympiakomiteaan asti.
Muistelmia Tuominen ei ole harkinnut, mutta hänellä olisi kyllä paljon kerrottavaa.
VERKKOHAKU tuottaa Markku Tuomisen nimellä sellaisia osumia kuin ”MM-kisojen vastuulääkäri”, ”virallinen urheilulääkäri” ja ”IIHF Medical Supervisor”. Viime mainittuun liittyy puhelu, jonka Tuominen muistaa vieläkin. Oli lauantai-ilta vuonna 2003, kun Kalervo Kummola soitti ja onnitteli uudesta pestistä Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa.
– Minulla ei siinä vaiheessa ollut harmainta aavistustakaan, mistä oli kyse, mutta pakkohan sinne oli mukaan mennä.
Hänellä on paikka lääketieteeseen ja pelaajaturvallisuuteen liittyvässä toimielimessä Medical & Player Safety Committee, jossa vaikuttaa yhä. Pesti jatkuu tällä tietoa ainakin vuoteen 2026.
JÄÄKIEKKOLEIJONA 280 on ollut järjestämässä lukuisia kiekkoturnauksia ja tapahtumia, lajin kehitysleirejä ja MM- sekä olympiakisojen lääkintäpalveluja myös yleisölle. Hän on ollut luomassa anti-doping-ohjelmaa ja ajanut joustokaukaloiden ja kaulasuojan käyttöönottoa sekä ollut kehittämässä aivotärähdysten tutkimusta ja hoitoa urheilussa.
Lajissa on paljon iskuvammoja, mutta merkittävämpiä ovat polvien ja olkapäiden vauriot, aivotärähdykset, tikkauksia vaativat haavat ja purukaluston harveneminen. Kipulääkkeitäkin kovassa kontaktilajissa kuluu.
IDEOITUAAN IT-ohjelman loukkaantumisiin liittyvän tiedon taltioimiseen Tuominen saattoi myöhemmin käyttää laajaa, noin 3300 ottelun ja 149 turnauksen dataa väitöskirjassaan. Hän väitteli tohtoriksi 2017 aiheenaan ”Loukkaantumiset jääkiekon MM-kisoissa ja olympiakisoissa”.
Tavoitteena oli saada jälleen lisää huomiota ennaltaehkäisyyn.
– Se on jatkuvaa työtä turvallisuuden eteen tällä puolella lajia.
Nykyään kiekkoilijoiden pelikuntoa pystytään arvioimaan nopeasti jo kaukalon laidalla, jos epäillään vaikkapa murtumaa. Urheilulääkäri tekee kaikkensa, että ammattilaiset saavat pidettyä tärkeimmän pelivälineensä kunnossa ja joukkue parhaat pelaajansa jäällä, jolloin yleisö voi nauttia peleistä.
MEDISPORTILLA on nykyään kaksi lääkärikeskusta Tampereella ja yksi Pirkkalassa. Yrittäjän aikataulut ja kiekkoreissut saa kalenteriin niin, että molemmat mahtuvat.
Tarkkaan kalenteroiden hoitui myös avioituminen puoliso Anna-Liisan kanssa. Suhteen ensimmäisen viikon aikana tuleva vaimo istui kuutena iltana kaukalon laidalla katsomassa jääkiekkoa.
Pari vihittiin 15. toukokuuta 1982 ja maanantaina 17. päivä lähdettiin muutaman päivän häämatkalle – Jyväskylään synnyttämään Suomen antidopingtoimikuntaa. Onneksi jääkiekko on ollut asia, joka on imaissut koko perheen mukaan taikapiiriinsä.
– Suvi syntyi 1988 ja Ida 1994, Tuominen kertoo. Lapsenlapsia on yksi. Viisivuotias, joka hänkin on yllättäen hyvin kiinnostunut jääkiekosta.
TYÖTERVEYSLÄÄKÄRINÄ Tuominen törmää pääasiassa kahteen suomalaisten työkykyä haastavaan huolenaiheeseen.
– Tuki- ja liikuntaelinvaivojen osuus on 40 prosenttia ja mielenterveysongelmien toiset 40 prosenttia. Jälkimmäisten osuus on ollut kasvussa.
Hän itse jaksaa jatkaa, koska ”ei voi lopettaakaan”. On niin paljon kiinnostavaa! Ja kun kovatkin ajat on kestetty.
– 1990-luvun alku oli paha, kun yritys oli kasvuvaiheessa. Silloin tuli kyllä käytyä melkoinen talouskurssi.
Koronavuosiakaan ei tee mieli muistella. Myös jääkiekkokaukaloihin tuli uusi uhka, jonka varalle ei edes kokeneella urheilulääkärillä ollut valmista mallia. Jotain piti tehdä, jotta pelaamista voitiin ammattilaissarjoissa jatkaa.
JÄÄKIEKKOLEIJONAN arvon myöntäjä on Suomen Jääkiekkomuseon hallituksen asettama aatelointitoimikunta. Markku Tuominen palkitaan vaikuttajana.
– Onhan se huikea juttu, kun miettii minkälaisten nimien joukkoon on valittu. Ei voi olla kuin nöyrä, Tuominen kommentoi ja laskeskelee, montako kiekko-ottelua hänellä on eri roolissa jo käytynä.
–Sellaiset 4500, kuuluu vastaus.
Täältä Pohjantähden alta -sarjassa kerrotaan, mitä Urjalassa tai kunnan lähiseudulla aikanaan asuneille ihmisille sittemmin tapahtui. Kenen tarinan haluaisit kuulla? Vinkkaa: toimitus(at)urjalansanomat.fi.
