Tiina Juutilainen, Anu Seppälä, Satu Seppälä ja Janne Mikkola tekevät työtä nuorten hyväksi Urjalassa. Mitä kaikkea, sitä esiteltiin kutsuvieraille Nuortentila Holvissa.
nuortenpalvelut Anu Salo

Nuortenpalveluiden toive päättäjille on työrauha

Työntekijät kertoivat mitä kaikkea he nuorten hyväksi Urjalassa tekevät
Anu Salo

Jokaiselle nuorten voinnista ja siihen liittyvästä päätöksenteosta kiinnostuneelle olisi ollut arvokasta tulla kuulolle, kun Urjalan nuorisotoimen työntekijät esittelivät työnkuvaansa.

Voi puhua vaikuttavastakin kokonaisuudesta, sillä kaikki palvelutarjonta yhteen ynnättynä monialainen tekeminen on melkoisen tiheä turvaverkko.

Nuoriso- ja vapaa-aikakoordinaatori Tiina Juutilainen kokeekin, että Urjalaan on nyt saatu luotua sellainen tekemisen tapa, joka todella toimii. Paitsi peruskunnassa tehtävää työtä, nuorten hyvinvoinnin edistäminen on myös laajaa verkostoitumista maakunnassa.

 

MITÄ kaikkea tehdään, ja mitä työpanoksella voidaan saada aikaan, siitä nuortenpalvelut halusi kertoa päättäjille, joiden käsissä on puolestaan mitoittaa resurssit. Juutilaisen kokemus on, että nykyisellä hieman alle viiden työntekijän paketilla saavutetaan se mitä tarvitaan. Nuorten kouluterveyskyselyn ja muun nuorten viestimän ja tekemän perusteella Urjalassa on syytä huoleen nuorten kuntalaisten voinnista.

Paikalle Ohjaamoon illansuussa 25. syyskuuta saapui vain kourallinen kutsun saaneita päättäjiä, mutta heidänkin kauttaan viestiä saataneen eteenpäin. Nuortenpalveluiden ydinviesti on, että jos työrauha nykyisin mitoituksin toteutuu, voidaan konkreettista työtä jatkaa hyvillä mielin.

 

Illan aikana saatiin alustusten jälkeen aikaan hyvää keskustelua työntekijöiden, päättäjien ja nuorten kesken.

 

YLI kaksikymmentä vuotta nuorten parissa työskennellyt Juutilainen alusti tilaisuutta puheella, jossa ei hymistelty. Kouluterveyskyselyn perusteella nuorten elämänhallinta on monella hukassa.

– Huolestuttavan suuri joukko urjalalaisista nuorista kokee ahdistusta ja terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Aamupala ja koululounas jäävät syömättä, yöuni ja liikunta liian vähäiseksi. Perheiden pahoinvoinnista kertovat huolestuttavat luvut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Vanhempien alkoholinkäyttö koetaan häiritseväksi, Juutilainen listasi.

Vanhempien jaksaminen ja työelämän kuormittavuus heijastuvat myös nuorten vointiin. Nuortenpalvelut tekee konkreettisesti kaikkensa, jotta tilanne kääntyisi: etsivää nuorisotyötä, Ohjaamon palveluja tarjoten, turvallisen kokoontumispaikan nuorisotila Holvissa, tapahtumia ja tekemistä  perusopetuksen 4.-luokkalaisista aina lukioikäisiin asti. Ohjaamon asiakkuuden yläikäraja on 30.

 

PALVELUISTA vastaavat Urjalassa Tiina Juutilaisen lisäksi nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja Anu Seppälä, nuoriso-ohjaaja Janne Mikkola ja etsivä nuorisotyöntekijä Satu Seppälä. Yhteistyö on tiivistä myös liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Heidi Jallin kanssa. Lisäksi käytettävissä on Akaan kaupungin kanssa jaettu sosiaaliohjaajan työpanos.

Kuinka hyvin palveluiden laajuus ja vaikuttavuus sitten on päättäjien tiedossa? Juutilainen arvelee, että osa tuntee kokonaisuuden hyvin, mutta moni  ei. Kutsuvierasilta järjestämällä jaettiin tietoa tilanteesta nyt, mutta samalla toive oli, että näkökulma olisi tulevaisuudessa.

– Ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa, Juutilainen sanoo.

 

Inka Taipale, Oona Ristimäki ja Viljami Toivonen tutustuivat kouluterveyskyselyn tuloksiin. Kommentoitavaakin riitti.

 

NUORTENPALVELUT on yhteistyötä, jota tehdään ja kehitetään monissa työryhmissä. Jatkuva suunnittelu ja työryhmiin osallistuminen on keskeistä. Myös nuorten toiveita kuullaan.

Yksi osa tätä kuulemista on Urjalan nuorisovaltuusto, jonka mielestä nuoret huomioidaan kunnassa kiitettävällä tavalla. Palveluiden esittelyiltaan osallistuneet nuvalaiset Inka Taipale, Oona Ristimäki ja Viljami Toivonen saivat kuitenkin valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset käsiinsä vasta samana iltana.

Ilmeet tuloksia selatessa vaihtelivat epäuskosta yllättyneisyyteen.

– Tämän perusteella olen tosi huolissani meidän nuorista. Järkyttävää luettavaa, Viljami Toivonen kommentoi suoraan. Yksi mutta  kouluterveyskyselyjen kaltaisissa tutkimuksissa nuorten itsensä mielestä kuitenkin on. Niihin on hyvin työlästä vastata.

– Kuinka moni edes vastaa tosissaan kun kysymyksiä on jotain 40? Moni ei ehkä ymmärrä kysymystä, kun ne on niin vaikeasti muotoiltu, Inka Taipale kyseenalaisti. Kaikki eivät vastaa ollenkaan.

Oona Ristimäki arveli, että nimellä annettu vastaus voisi pakottaa skarppaamaan. Ja mahdollisuus vastata vaikka kymmeneen kysymykseen kerrallaan.

 

JOKA tapauksessa fakta on, että Urjalan kouluterveyskyselyn tulokset ovat liki poikkeuksetta huonommat, kun niitä verrataan koko maan, Pirkanmaan tai Pirhan eteläisen alueen kuntiin. Nuortenpalveluille on vääjäämätön tarve, niin myös kotien herättelylle yhteiseen vastuuseen nuorten tulevaisuuden kirkastamisesta.