Ville Perikiö odottaa innokkaimmin Säätiötalon tornin katon uusimista. Riku Typpö kertoo Imaralla sijaitsevan Tainiokosken kirkon katon olleen yksi mielenkiintoisimmista urakoistaan.
säätiötalo, urjalan historia (muokattu 20.4. 7:05) Heli Lehtelä

Miehet Urjalan yllä, Säätiötalon katolla urakoidaan juhannukseen asti

Keskellä on Urjalaa on kaunis talo, kuin korurasia. Sehän on Säätiötalo, osa  kirkonmäen kultuurillisesti arvokasta, perinteikästä kylämaisemaa Laukeelassa. Talo on rakennettu 1897 ja siinä on toiminut muun muassa pankki, suojeluskunnan sodanaikainen koulutuskeskus sekä esikunta ja kunnallistalo. Pitkään talosta huoleti  talonmies, jolle rakennus oli myös koti. Säätiötalo on myös osa Väinö Linnan reittiä; se on toiminut Pohjantähti-trilogiassa kunnallistalon esikuvana.

Jotkut ovat ehkä havainneet, että Säätiötalolla tapahtuu nyt jotain. Osa sen katosta on purettu.

Ei hätää, käynnissä on vain kattoremontti. Tai ei oikeastaan mikään ”vain-remontti” sillä uusittavaa kattoa on sellaiset 1000 neliötä ja valmista pitäisi tulla juhannukseen mennessä.

– On tämä edellinen katto kestänytkin jo pitkästi yli sata vuotta. Se on alkuperäinen. Seuraavan pitäisi kestää yhtä kauan, toteaa katolla kermirulla kainalossa kävelevä Ville Perkiö kattoa urakoivista Vaskisepistä.

– Tämä saumapeltikatto, jota teemme on kyllä kattojen Mersu. Katto kyllä kestää, jos se pidetään hyvässä maalissa ja puhdistetaan tarvittaessa roskista, huomauttaa Perkiön työpari Riku Typpö.

Miehet tekevät saumapeltikattoja perinteikkäisiin rakennuksiin Tampereen seudulla, eivätkä ole Urjalassakaan ensimmäistä kertaa.

– Olimme jokin aika sitten kattohommissa Honkolan kartanossa, Typpö kertoo.

Katoon tehdää nyt 50 millin korotus, jotta ilma kiertää sen alla. Korotuksen päälle tulee hengittävä kermi, joka toimii rakennusavaiheessa myös kelpo sateensuojana. Kermin päälle laitetaan lautakate ja laudoituksen päälle lopulta saumapellit. On selvää, ettei remontti ole halpa.

– Kustannukset ovat yhteensä noin 200 000 euroa. Hanke rahoitetaan vieraalla pääomalla, eli lainalla, kertoo kiinteistön omistavan Urjalan talonpoikaissäätiön puheenjohtaja Hannu Nissi.

Säätiö on hakenut avustusta Suomen kotiseutuliitolta, mutta päätöstä asiasta ei vielä ole saatu. Myös Säästöpankin kulttuurisäätiö tukee hanketta tuntuvasti, 20 000 eurolla.

– Kun talo täytti 100 vuotta aloitimme sen kunnostamisen. Joku pohti huumorimielessä, olivatko synttärit niin railakkaat, että niiden jälkeen piti alkaa remontoida. 20 vuoden aikana talo on liitetty kaukolämpöön ja sen juhlatilat, keittiöt ja vessat on kunnostettu. Sähköt uusittiin pari vuotta sitten. Katon jälkeen enää ulkoeteinen odottaa korjausvuoroaan, Nissi listaa.

– Talosta huolehtiminen on Säätiön panos urjalalaisen talonpoikais- ja rakennuskulttuurin säilytämiseksi. Ja palveleehan talo nykyään keskeisellä paikalla vuokrattavana juhlatilana, Nissi toteaa.

Talo on katsellut paikkakuntalaisten touhuja pitkään, mutta kuina pitkälle paikkakuntalaisten muisti sen suhteen ulottuu. Muistaako säätiön puheenjohtaja, että talon edessä olevissa kivipaasissa olisi ollut hevonen kiinnitettynä?

– Hämärästi muistan joskus olleen, ja että sillä oli heiniä edessä. Se ajoittuu aikaan 1950-60-taitteessa jouluaamuna, kun täällä vielä tultiin hevosella kirkkoon. Samanlaisia paasia on kirkonkin kiviaidan vieressä.

Suojeluskuntalaisia Säätiötalon edustalla. Kuvan on ottanut Hannu Nissi isä, Martti Nissi.