Lapsuudenkodissani on toisinaan puhuttu painavin lausein. Temperamentti ajaa joskus järjen yli ja suusta on päässyt hurjiakin kurnuttajia. Yhteenoton jälkeen asiat on kuitenkin puhuttu läpi ja sanoista kannettu vastuu – niistä kurjistakin, jotka on huudettu pikaistuksissaan kesken riidan. Jokaisella sanalla on merkityksensä, ja kotoisakin jälkipyykki on mankeloitava.

Kun puhutaan journalismista, vastuun merkitys korostuu entisestään. Jokaisen toimittajan mediataloineen on sitouduttava yhteisiin journalistisiin pelisääntöihin ja huolehdittava omasta autonomiastaan.

Vaikka journalismin asema on Suomessa huippuluokkaa, kotimaisetkin mediat ja toimittajat kohtaavat painostusyrityksiä. Tutkimusten mukaan jopa 13:a prosenttia toimittajista uhkaillaan negatiivisilla seurauksilla vähintään vuosittain. Sen lisäksi 38:a prosenttia toimittajista solvataan työssään vähintään kerran vuodessa.

Toimituksiin kohdistuu painetta esimerkiksi yleisön, talouden ja politiikan tahoilta. Journalistien ohessa omanlaisensa vastuullisuuden kanssa tasapainottelevat siis myös ulkopuoliset, median kanssa yhteistyötä tekevät tahot, jotka pahimmillaan pyrkivät vaikuttamaan riippumattomaan journalismiin. Vapaan journalismin toiminnan kannalta toimittajien ammatti-identiteetti ja toimitusten autonomia ovat painostustilanteissa korvaamattomia. Autonomia nojaa niin sanotun palomuurin periaatteeseen, joka sananmukaisesti luo muurin journalismin ja mediayhtiöiden tuloshakuisuuteen pohjaavan mediatalouden välille.

Palomuurin taustalla on ajatus, että mainossisällön ja uutisten välille on luotava selkeä ero. Tästä syystä esimerkiksi kaupallisia sisältömarkkinointijuttuja eivät tuota journalistisia tekstejä kirjoittavat rivitoimittajat – näin taataan puolueettomuus. Ongelma palomuuriajatuksen kanssa syntyy, mikäli toimituksen ulkopuoliset tahot alkavat veivata kritiikin sekä syntyvien mielikuvien ja imagon välillä. Journalismin tehtävä ei ole mustamaalata tai mollata, mutta se ei voi myöskään kaunistella tai hipaista pahimpia rosoja hiomapaperilla sileämmiksi.

Toimituksen autonomian suojaamiseksi myös ulkopuolisten tulee kunnioittaa palomuuria. Ulkopuolinen taho ei voi esittää toiveita siitä, mitä riippumaton toimittaja ja lehti kirjoittaa. Yhteispelin nimissä toimitus voi tarjota haastateltavalle mahdollisuuden tarkistaa suorat lainaukset ennakkoon, mutta loppupeleissä journalistisen tekstin kirjoittaa aina toimittaja. Maksulliselle ja yhdessä luodulle mukavalle sisällölle on mediassa oma kaupallinen paikkansa.

Kolumnissa on hyödynnetty Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Heikki Heikkilän luentoja.

Marjo Alste

Kirjoittaja on journalistiikan maisteriopiskelija, joka on tällä hetkellä opintovapaalla paikallislehden toimituksesta.