Tänään, YK:n ihmisoikeuksien päivänä, jaetaan Nobelin rauhanpalkinto. Palkinnolla on tänä vuonna erityinen arvo journalisteille: sen saa kaksi toimittajaa. Filippiiniläinen Maria Ressa ja venäläinen Dmitri Muratov palkitaan rohkeasta taistelustaan ilmaisunvapauden puolesta.
Sanan- ja ilmaisunvapaus ovat demokratian ja pysyvän rauhan edellytyksiä, Nobel-komitea muistuttaa. Palkitut Ressa ja Muratov edustavat kaikkia journalisteja, jotka puolustavat sananvapautta sille monin paikoin vihamielisessä maailmassamme. Muratovin kollegoineen perustama Novaja Gazeta on vuosikymmenien ajan toiminut totuuden äänitorvena Venäjällä. Maan sananvapaustilanne on vaikeutunut koko Vladimir Putinin vallassaolon ajan.
Maria Ressa taas on piikki Filippiinien autoritaarisen presidentin Rodrigo Duterten lihassa. Ressan niskassa on nytkin useita kunnianloukkaussyytteitä, joiden vuoksi hän tarvitsi erityisluvan matkustaakseen Nobel-seremoniaan Norjaan. Palkinnosta kuultuaan hän toivoi sen kiinnittävän huomiota siihen, miten vaikeaa tänä päivänä on olla journalisti.
Sekä Ressa että Muratov toimivat autoritaarisesti hallituissa maissa. Sananvapaus on kuitenkin vaarassa myös demokratioissa. Globaalit alustayhtiöt syövät suomalaisen median mainostuloja. Se kaventaa journalistisen työn edellytyksiä. Mitä vähemmän journalisteja on, sitä vähemmän aikaa heillä on pitkäjänteiseen työhön. Journalismi ei ole pelkkää liiketoimintaa, se luo yhteiskuntarauhaa ja ylläpitää demokratiaa. Kaupallinen media tarvitseekin valtiovallalta erityistä tukea selvitäkseen.
Sananvapautta uhkaa myös vihapuhe. Suomalaiset journalistit joutuvat työnsä vuoksi toistuvasti uhkailluiksi ja maalitetuiksi. Työtehtäviin liittyvästä laittomasta uhkauksesta tuli tänä syksynä virallisen syytteen alainen rikos. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Oikeusvaltiossa journalistien tulee saada tehdä työnsä häirinnästä vapaana. Journalisteihin kohdistuvat uhkaukset on aina tutkittava.
Suomessa odotamme historiallisen oikeudenkäynnin alkua. Kolme Helsingin Sanomien toimittajaa on syytteessä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Syyttäjä on arvellut oikeuskäsittelyn olevan pääosin salainen. Mikäli toimittajat saavat tuomion, annettaisiin vankeusrangaistus siis salaisen oikeudenkäynnin perusteella ja osittain julkaisemattomien juttujen perusteella. Jos pelkkä journalistinen tiedonhankinta olisi rikos, sensuurin lonkerot ulottuisivat perustuslakia pidemmälle.
YK:n ihmisoikeuspäivänä on syytä muistuttaa, että sananvapaus on perustava ihmisoikeus ja demokratian ehdoton edellytys. Molemmat tarvitsevat väsymättömiä puolustajiaan. Siksi tarvitaan riippumaton, eettiseen sääntelyyn sitoutunut journalistien ammattikunta. Journalistisen työn edellytyksistä on pidettävä huolta koko maailmassa vuoden jokaisena päivänä.
Hanne Aho
Puheenjohtaja
Suomen Journalistiliitto
