Urjalan Sanomat kysyi Väinö Linnan juhlavuoden aikana kymmeniltä ihmisiltä, mitä nämä ajattelevat Väinö Linnasta, hänen teoksistaan ja merkityksestään. Kuvagalleria julkaistaan joulunumerossa 23. joulukuuta.

– Kyllä Väinö Linna yllättää minut kustantajana aina uudelleen siinä, että Linnan ja Waltarin kirjat ovat niitä, jotka myyvät jatkuvasti vuosikymmen ja vuosi toisensa jälkeen. Pidämme huolta siitä, että näiden kirjailijoiden klassikkoteoksista on aina painoksia saatavilla, totesi WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson kesällä Pentinkulman päivillä.

– Kävin juuri tutustumassa Täällä Pohjantähden alla -romaanin Pentinkulman maisemiin ensimmäistä kertaa täällä Urjalassa. Itseäni trilogia on kiehtonut eniten Linnan teoksista ehkä sen vuoksi, että omassa suvussani punaisten ja valkoisten vastakkainasettelu on ollut näkyvää. Esimerksi isovanhemmistani mummo oli ajatusmaailmalataan punainen ja vaari valkoinen, ja he jatkuvasti asiasta yhteen tosissaan, mutta lempeästi. Sisällissodasta ja siihen liittyvistä asioista on suvussani aina puhuttu avoimesti, eivätkä ne ole olleet tabuja.

Tuntematon kosketti äitiä ja tytärtä

– Perheessäni Tuntemattomasta sotilaasta on tullut myös äiti-tytär-juttu. Minua kosketti kirjassa valtavasti se kohta, jossa nuori sotilas on kuolemassa ja hän vielä viimeisillä voimillaan sanoo, että hän ei koskaan ehtinyt ajaa polkupyörällä. Se, että hänen pieni unelmansa jäi toteutumatta, riipaisi minua syvältä. Kun tyttäreni oli lukiossa, kuului opintosuunnitelmaan Tuntemattoman sotilaan lukeminen. Eräänä päivänä tyttäreni soitti ja itki puhelimessa valtavasti. Hän kertoi, että oli lukiessaan Tuntematonta koulun käytävällä tullut siihen kohtaan kirjassa, josta olin puhunut ja kohta vaikutti myös häneen samalla lailla kuin minuun, kertoi puolestaan kirjailija Anna Kortelainen.