Toivo on ensi vuonna Pentinkulman päivien teema. Esimerkkejä toivosta etsitään heinä-elokuun taitteessa kirjallisuudesta, pohditaan ilmastonmuutosta ja sitä, onko lapsilla tulevaisuudessa hyvä elämä. Myös elämää mullistanut korona on läsnä kirjallisuustapahtumassa ainakin pohdinnoissa työstä ja terveydestä.

Väinö Linnan seuran puheenjohtaja Heidi Rytky lupaa myös uutta kulmaa Väinö Linnaan valmistumatta jääneen Messiaan muodossa.

Repo jatkanee vetäjänä

Kirjallisuusfestivaalin järjestämisestä kolmasti vastannut Niina Repo jatkanee vähän uudessa roolissa taiteellisena johtajana. Muutos tähänastiseen varmistuu, jos Urjalan kunnanvaltuusto vahvistaa suunnitellun budjetin ja siihen sisältyvän kulttuurituottajan pestin. Siinä tapauksessa kulttuurituottaja vastaa tapahtuman monista käytännönjärjestelyistä.

– Joku muu hoitaa paikallisesti tapahtuman pullakahvit, joita on Turusta käsin vähän hassua hoitaa, ja taiteellinen johtaja keskittyy sisältöön, Rytky tiivistää.

Rahaa vielä käyttämättä

Kulunut vuosi on vietetty 100-vuotiasta Linnaa muistaen. Pentinkulman päivät pidettiin koronan varjossa kolmipäiväisenä tapahtumana, ja tilaisuuksia saattoi seurata myös verkossa.

Heidi Rytky sanoo, että laadulliset tavoitteet saavutettiin, ja melkein 70 prosenttia EU-rahoituksesta on käytetty. Hankerahaa on siis käyttämättä, ja siksi Väinö Linnan seura on jättänyt Pirkanmaan ely-keskukseen muutoshakemuksen, jotta rahat voitaisiin vielä käyttää.

Tältä vuodelta juhlavuoden päätöstilaisuus on peruttu koronan takia joulukuun alkupuolelta. Kirjailijan syntymäpäivää vietetään 20. joulukuuta laskemalla seppele haudalle Kalevankankaalla Tampereella.

Keväällä tai kesällä on kuitenkin tarkoitus järjestää vielä yksi isompi tilaisuus, jossa esillä olisivat juhlavuonna ilmestyneet Linna-aiheiset teokset sekä mobiiliopastuksen lanseeraus. Sovellus neuvoo kulkijaa Väinö Linnan reitillä.