Tekninen lautakunta vastaa kunnassa muun muassa kaavoituksen ja kuntarakenteen kehittämisestä, kartoitus- ja mittaustehtävistä sekä kunnan kiinteistönhoidosta. Lisäksi lautakunnan kenties tunnetuin tehtävä on kunnallisteknisten palveluiden kuten muun muassa jätehuollon, liikenneväylien sekä viheralueiden ja muiden yleisten alueiden tuottaminen ja ylläpito.
Urjalassa tekniseen lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Ville Tirkkonen (kesk).
– Merkittävimpänä sektorina voidaan pitää kunnallisteknisten palveluiden ylläpitoa sekä tilatarpeiden muutos- ja rakennuttamistöitä, Tirkkonen pohtii lautakunnan tehtävistä. Esimerkkinä mainittakoon Huhdin ja jätevedenpuhdistamon välisen jätevesilinjan saneeraus, joka on juuri valmistunut.
Oma tausta helpottaa
36-vuotias Tirkkonen toimii ensimmäistä kauttaan sekä valtuutettuna että teknisen lautakunnan puheenjohtajana. Siviilissä urakoiden, urakkaneuvottelujen ja -sopimusten parissa työskentelevä Tirkkonen kokee työkokemuksensa hyödyttävän puheenjohtajan pestissä.
– On tietysti helpompi työskennellä, kun oli jo ennestään tietämystä aiheista. Jos asioista ei ole tietoa, on päätöksenteko liian kevyellä pohjalla, Tirkkonen toteaa.
Kausi on ollut kuitenkin myös opettavainen. Kun kausi vuonna 2017 alkoi, oli vuoden budjetti luonnollisesti tehty edellisvuonna, edellisen lautakunnan ja sen jäsenten voimin. Se sitoi käsiä ja jännitti – etenkin, kun työskentely oli täysin uutta.
Lisäksi seuraavan vuoden budjettia piti alkaa jo työstää melko pian kauden alettua, kun toiminta oli vielä aivan uutta.
– 2019 ja 2020 budjetit oli helpompi tehdä, kun oli jo kokemusta ja niistä saatiin vuosia roikkuneet asiat hoidettua pois, Tirkkonen sanoo. Myös kokemus on tuonut työhön varmuutta.
– Nyt homma alkaa olla hanskassa.
Palautetta myös elyn kohteista
Lautakunnan hankkeista kuntalaisille selkeimmin näkyvät esimerkiksi pian alkavat talven auraukset sekä muu kunnan teiden talvikunnossapito. Myös vesihuoltoverkoston kunnossapito on kuntalaisten mielissä selkeästi teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluva tehtävä.
– Jos hanasta ei tule vettä, kunnan kiinteistöhuollon olemassaolo huomataan nopeasti, Tirkkonen huomauttaa.
Sen sijaan eroa ei aina osata tehdä katuosuuksien välillä – palautetta satelee aika ajoin myös ely-keskuksen huonokuntoisista teistä, joista tekninen lautakunta ei kuitenkaan vastaa.
– Myös liikennemerkit ja valot ovat asioita, joista tulee herkästi vikasoittoja. Osa kohteista on toki kunnan, mutta osa myös elyn, Tirkkonen muistuttaa.
Palautetta tulee toisinaan myös hankkeiden kestoista.
– Jos vedet ovat poikki, niin asia korjataan kyllä heti. Toisissa hankkeissa kestää pidempään.
Pääsääntöisesti kaava on selkeä: hankkeet ovat lähtöisin toisten lautakuntien tai kunnanhallituksen toiveesta, tekninen lautakunta taas toteuttaa hankkeet. Toteutuksessa kuullaan sekä käyttäjiä että sidosryhmiä suunnitelmia tehdessä.
– Tehdään se, mikä on järkevää ja mitä täytyy tehdä, Tirkkonen kiteyttää.
”Rakentava ilmapiiri”
Lautakuntatyö on aikaa vievää. Keskimäärin kerran kuussa kokoontuva lautakunta vaatii sitoutumista. Ja jos hankkeiden eteneminen sitä vaatii, siirtyvät kokoukset toisinaan lyhyehkölläkin varoitusajalla.
– Me joustamme, jotta hankkeen aikataulu pitää, Tirkkonen kiteyttää.
Tirkkonen kertoo viihtyneensä lautakunnassa, ja voisi olla kiinnostunut jatkamaan tulevallakin kaudella.
– Yleisellä tasolla teknisessä lautakunnassa vallitsee hyvin rakentava ja keskusteleva ilmapiiri, Tirkkonen pohtii.
– Jäsenet tuovat aktiivisesti tietoon epäkohtia, kuten kaatuneita liikennemerkkejä tai lamppuja, tekniselle johtajalle eteenpäin vietäväksi, mies kiittelee.
Paikallislehti esittelee tänä vuonna Vallan kahvassa -juttusarjassaan jokaisen Urjalan kunnassa toimivan lautakunnan. Esittelyä odottaa vielä rakennuslautakunta.