Hanhisuo, Liikenneturvallisuus, Tasoristeys (muokattu 1.8.2022) Urjalan Sanomat

Väylävirasto: Tasoristeykset valtaosin turvallisia – parannuksia tehdään tälläkin hetkellä

Marjo Alste

Urjalan Sanomat sai lukijan juttuvinkin, että Hanhisuon tasoristeyksen ylitykseen kaivataan lisää turvallisuutta. Väyläviraston liikenteen turvallisuusasiantuntija Jarmo Koistinen kertoo, että Väylävirasto saa tasoristeyksiä koskevia huolestuneita yhteydenottoja kansalaisilta aika ajoin. Vaikka yksittäisissä risteyksissä onkin toisinaan paljonkin parantamisen varaa, pitää Koistinen maanteiden ja katujen tasoristeysverkkoa verraten turvallisena. Lisäksi vaikka Koistinen tunnistaakin Mauri Helmisen kuvaileman ongelman radanylityksen rutiinista hän muistuttaa, että tasoristeystä lähestyttäessä myös tien käyttäjällä on vastuunsa.

– Vauhdin hiljentäminen ja ympärilleen katsominen ovat tärkeässä roolissa.

Koistisen tiedossa ei ole onnettomuuksia, jotka olisivat johtuneet epäkunnossa olleista turvalaitteista. Sen sijaan toisinaan vastaan tulee tapauksia, joissa ajoneuvo on jäänyt sulkeutuneiden puomien väliin. Useimmiten kyseessä on raskaan kaluston ajoneuvo, joka on jo ollut ylittämässä rataa puomien lähtiessä sulkeutumaan. Toisinaan myös henkilöautoilijat joutuvat puomien keskelle.

Koistisen neuvo tilanteeseen on yksinkertainen: aja edessä olevan puomin läpi.

– Puomeissa on turvallisuussyistä mutteri, jonka johdosta puomi putoaa, kun sitä päin ajaa. Päin ajaminen ei ole vaarallista eikä siitä yleensä synny henkilövaurioita, ja ajoneuvokaan harvoin vaurioituu kovinkaan, Koistinen vakuuttaa.

Hanhisuo onnettomuusluokkaa kaksi

Väyläviraston Jarmo Koistinen kertoo, että tasoristeykset on jaettu seitsenportaiseen onnettomuusluokkaan siten, että numero 1 kuvastaa alinta ja numero 7 ylintä onnettomuusluokkaa. Urjalan neljästä tasoristeyksestä Hanhisuo kuuluu onnettomuusluokkaan kaksi, Nissin tasoristeys luokkaan viisi ja Tolvan tasoristeys on luokkaa kuusi.

Luokitus on aikoinaan laadittu inventoimalla pääraiteiden tasoristeysten olosuhteet ja peilaamalla tasoristeyksen olosuhteita niiden tasoristeysten olosuhteisiin, joissa on tapahtunut onnettomuuksia.  Luokkiin jaettaessa huomioidaan Koistisen mukaan tasoristeyspaikan liikenne eli päivittäinen junamäärä, tien keskivuorokausiliikenne, näkemät, tietyyppi, erilaiset turvallisuustekijät kuten puomilaitteet sekä kyseisen tasoristeyksen onnettomuushistoria.

– Luokitus on aika toimiva. Esimerkiksi Hanhisuon kohdalla arvioon vaikuttaa radan suurin sallittu nopeus, 140 kilometriä tunnissa sekä junien suuri määrä, 18 kappaletta vuorokaudessa, jotka osaltaan nostavat rataosuuden luokkaan kaksi. Puomillinen varoituslaite taas laskee onnettomuusluokitusta, Koistinen selittää numeron muodostumista.

Parannustöitä ympäri maan

Tällä hetkellä käynnissä on valtakunnallinen, nelivuotinen tasoristeysten poisto- ja parantamisohjelma. Hankevuosien 2018-2021 aikana on tarkoitus poistaa tai parantaa noin 320 tasoristeystä. Urjalan tasoristeykset eivät ole tässä hankkeessa listalla.

– Pääsääntöisesti päädytään kiertotieratkaisuihin, eli yhdeltä rataosuudelta voidaan poistaa useampi lähekkäin sijainnut tasoristeys, ja ohjata liikenne kiertoteitse kulkemaan vain yhden tasoristeyksen yli, jonka turvallisuutta parannetaan, Koistinen kertoo.

Hankkeen budjetti on tämänhetkisen tiedon mukaan noin 44 miljoonaa euroa.

Alikulut harvassa, useammin kierretään

Koistisen mukaan tasoristeyksiin lähdetään harvemmin rakentamaan alikulkukäytäviä. Kevyen liikenteen väylän alikulun hintalappu on noin 250 000 euroa, kun taas ajoneuvoliikennettä varten rakennetun tien alikulun hinta on useita miljoonia.

Käytännössä tien keskivuorokausiliikenteen tulisi olla varsin suurta, jotta alikulku on kannattavaa rakentaa – puomein pärjätään monin paikoin.

– Perusteet alikulun rakentamiseen täytyy olla vahvat – haluamme ennemmin satsata useampaan kohteeseen, joiden turvallisuutta parannetaan, kuin muutamaan kalliiseen alikulkuun, Koistinen sanoo ja muistuttaa, että valtakunnallisesti maasta löytyy noin 2 700 tasoristeystä.