Minna Mäkelä
Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala sanoo, että kunnassa ei valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta nähdä ollenkaan niin myönteisessä valossa kuin monissa muissa pienissä kunnissa. Yhteistä niille on uudistuksen odottaminen, mutta se, mitä sosiaali- ja terveysministeriö on ”suljetulla osastolla” kuntien kantoja kuulematta valmistellut lausuntokierrokselle ja on esittämässä sen jälkeen maan hallitukselle ja edelleen joulukuussa eduskuntaan, jakaa vesiä.
Maijalaa närästää esityksessä, että kuntien sote-omaisuus aiotaan siirtää ilman korvausta maakunnille. Urjalalle se tarkoittaa koko Tampereen yliopistollisen sairaalan alueesta yhden prosentin siivua, josta siis ei olisi tulossa kunnalle korvausta.
Maijala sanoo, että nyt puhutaan Urjalan kalleimmasta omaisuudesta irtaimistoineen. Hän pitää tätä suorastaan härskinä ehdotuksena.
Toinen asia koskee myös kiinteistöjä eli kunnan suoraan omistamia sote-rakennuksia. Urjalassa jäljellä on terveysasema. Ministeriön esityksessä Pirkanmaan maakunta vuokraisi kiinteistön kolmeksi vuodeksi ja mahdollisesti neljänneksikin, mutta sen jälkeen ei enää ole mitään takuita.
– Suurin pelko tässä on, että maakunta voi sen jälkeen ilmoittaa, että palvelut järjestetään urjalalaisille Akaassa, Lempäälässä tai vaikka Tampereella.
Sen jälkeen lähipalveluita ei enää olisi.
Maijala pitää hyvänä Urjalassa lokakuussa alkavaa lääkärivastaanoton pilottihanketta, jolla etsitään käytäntöjä parantaa hoitoon pääsyä. Kaikki keinot ovat hänestä nyt tarpeen, jotta lääkärit tulevaisuudessakin ovat Urjalassa.
Verotus kapenee – lainat jäävät
Maakunnat eivät ole uudessa sote-esityksessä saamassa verotusoikeutta. Tämä ennustaa Maijalan mukaan kireitä neuvotteluja valtiovarainministeriön ja maakuntien välillä, kun palvelut rahoitetaan suoraan valtion pussista. Tiedossa on vääntöä ja luultavasti leikkauksia, sillä Maijala toteaa, että sote-puolella menoilla ei ole kattoa.
Kun valtio maksaa tulevaisuudessa viulut, menettää kunta tuloverotuksestaan yli puolet. Nyt kunnan tuloveroprosentti on 22. Siitä 12,63 prosenttiyksikköä nitistettäisiin pois ja Urjalalle jäisi 9,37 prosenttia. Näin kerättävällä summalla kunnan pitäisi vastata suurimpana kulueränä varhaiskasvatuksesta, esikoulusta ja peruskoulusta sekä lukiosta. Lisäksi potista maksetaan teknisen puolen palvelut.
– Velat ja niiden hoito jäävät kunnalle tuolla alennetulla veroprosentilla. Samaan aikaan pitäisi kehittää kunnan elinvoimaa.
Hannu Maijala jatkaa, että taustalla on ääneen lausumaton ajatus, että Suomessa on liikaa kuntia, joista moni on Urjalaa paljon pienempi. Yhtälö näyttää yksinkertaiselta: tulossa on kuntaliitoksia.
Vaikka sote-esitys närästää Urjalaa monin osin, on siinä Maijalan mukaan hyvääkin.
– Maakunnan hartiat ovat leveämmät kuin kunnan. Jos vaikka viisi ihmistä vuodessa sairastuu vakavasti, se jo näkyy taloudessa selvästi. Maakunnassa tällaiset luvut eivät näy, kun organisaatio on niin suuri.
Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä erikoissairaanhoidon kulut ovat Urjalassa kasvaneet odotetusta 3 prosenttia. Akaassa kulut ovat puolestaan vähentyneet samassa ajassa 17 prosenttia. Maijala ei osaa sanoa, mistä tämä johtuu.
– Korona-aikana leikkauksia on peruttu, mutta tämä ei näy Urjalassa, hän sanoo.
Urjalan erikoissairaanhoidon menot ovat tänä vuonna talousarviossa kaikkiaan 7,4 miljoonaa euroa.
Yksityisistä eroon
Lausunnoilla oleva sote-esitys on rakennettu sen varaan, että maakunta järjestää toimivat julkiset palvelut ilman yksityisiä tahoja. Lisäksi vielä kuntien nykyiset sopimukset yksityisten toimijoiden kanssa pitäisi purkaa, vaikka kunnat ovat pitkään ostaneet palveluita yksityisiltä.
Maijala sanoo, että linjan muutos kertoo vasemmistovetoisesta hallituksesta. Edellistä uudistuskierrosta veti porvarihallitus. Hän uskoo, että sopimusten purkamisen vaade ei mene läpi perustuslakivaliokunnassa tai ainakin se on vastoin peruslain henkeä.
Eduskunnan pitäisi seuraavan kahden vuoden aikana päättää uudistuksesta ja viedä läpi sen vaatimat lakimuutokset. Hannu Maijala ei tähän aikatauluun luota.
– Valmista voi olla ehkä vuoden 2024 alussa, vuosi lisää.
Mikäli Maijala saisi päättää, hän pitäisi sote-palvelut edelleen kuntien käsissä. Yhteistyö Urjalan ja Akaan välillä toimii, mutta sitä voisi laajentaa, jotta hartiat olisivat leveämmät.
– Kunnat eivät yksin jaksa, vaan tukehtuvat sote-palveluiden alla.
