Tellervo Santaranta
Nokoorin kosken partailta Kanadan ja monen muunkin paikan kautta takaisin Urjalaan ja sittemmin vielä Virroille matkannut seikkailija Reijo Pohjonen muistelee lapsuusaikojaan Ritamäessa, josta oli parin-kolmen kilometrin matka Väinö Linnan synnyinkotiin.
– Vanhemmat sisarukseni Hilkka, Pentti ja Hilppa olivat lähempänä Väinön ikää, joten muistoni ovat pääasiassa heidän kertomiaan tarinoita ja tapahtumia.
Reijon vanhemmat tunsivat Maija Linnan, joka sittemmin asui Kampparinkulmalla. Jo aiemmin Maijan miehen eläessä perhe oli käynyt kylässä Ritamäessa.
– Hilppa-sisko on muistellut Linnojen kotia vaatimattomaksi työläisasunnoksi. Ei ollut tapetteja seinillä, vaan jonkinlaista pahvia, joka oli maalattu. Ikkunalaudoilla oli ollut kukkia, Reijo kertoo.
– Hilkka-siskoni oli tuonut Loimaalta isälle viinapullon, mutta kun kylän pojat, Väinö mukana, tulivat meille lähteäkseen siitä tansseihin, niin halusivat ostaa sen pullon, Reijo naureskelee ja toteaa, että kyllä se viina silloinkin oli kuvioissa.
– Kerrotaanpa poikien, Väinön lisäksi meidän Pentin, Kuusiston Heikin, Laineen Ollin ja Lempisen Alpon, jääneen kerran yöksikin Villamoon tanssireisun päätteeksi. Kuusiston Heikki asui siinä silloin.
Eväät sanomalehdessä, saarnaa heinäväelle
94-vuotias Hilppa Pekkala ei kaikkia Väinö Linnan sisaruksia enää muista, mutta Alli Linnan kanssa hän oli veli Reijon mukaan hyvä ystävä, tykkäsivät kulkea yhdessä.
– Hilppa-sisko on muistellut sitäkin, kun Väinö nuorena lähti Tampereelle tehtaaseen töihin, niin siellä häntä jotenkin ihailtiin, pidettiin viisaana ja odotettiin, mitä Väinö seuraavaksi sanoo.
Maija Linna kävi Honkolassa, Metsälinnassa ja Velkalassa päivätöissä. Myös Väinö kävi.
– Kuusiston Heikki oli ollut samaan aikaan Metsälinnassa heinätöissä Väinön kanssa. Väinö oli kiivennyt orrelle seisomaan ja pitänyt alhaalla ladossa olleille ”jumalanpalveluksen”.
– Myös Nokoorin sahalla Väinö oli ollut töissä samaan aikaan kuin minun isänikin. Isä kertoi, että Väinöllä oli eväät mukana sanomalehteen käärittynä ja hän luki ruokatunnin aikana lehteä syödessään.
Aikuisiällä Reijo Pohjonen tapasi Linnan useammankin kerran Pentinkulman päivillä. Innokkaana valokuvaajana hän otti kuvia paikan päällä vuosina 1982 ja 1983.
– Tuona jälkimmäisenä vuonna oli pärekattotalkoot Palokunnantalolla ja siellä Linna kirjoitti nimensä numeroituihin päreisiin. Omani on numero 15 osuvasti, kun päivämääräkin oli 15.4.1983.
Talkoopäivän jälkeen asettuivat Väinö ja Kerttu Linna kuvattavaksi Pentti Pohjosen ja Mauri Hakalan kanssa.
Vuoden 1982 Pentinkulman päivillä oli Väinö Linna itse oppaana tarinoimassa nimikkoreittinsä paikoista ja sen ihmisistä. Kuva on Honkolan koululta.
