Mustikan kukinta on pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden tavanomaisella tasolla, viime vuoteen verrattuna mustikan kukkia on huomattavasti enemmän. Puolukka ja suomuurain kukkivat keskimääräistä runsaammin. Luonnonmarjojen kukinnan aikaiset sääolosuhteet ovat olleet hyönteispölytykselle otolliset, eikä laajoja halloja ole esiintynyt.

Mustikan pääkukinta alkoi toukokuun lopulla eteläisessä Suomessa ja kesäkuun alussa pohjoisessa Suomessa. Pohjoisimman Lapin alueella mustikka kukkii edelleen.

– Juhannukseen mennessä mustikan kukat oli laskettu 300 koeruudusta. Keskimääräistä enemmän kukkia on havaittu muun muassa Varsinais-Suomen, itäisen Uudenmaan sekä Savon alueella, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Raakileet on laskettu vasta kahdesta mustikkahavaintometsästä. Näistä toisessa metsässä kukista pölyttyi raakileeksi 60 prosenttia ja toisessa 70 prosenttia. Peltolan mukaan tätä voi pitää hyvänä pölytystuloksena.

– Pölytyksen laajempi onnistuminen selviää kuitenkin vasta raakileiden laskennan yhteydessä. Silloin tarkentuvat myös satonäkymät. Pitkäkestoinen helle ja kuivuus voivat muuttaa tilannetta merkittävästi, Peltola toteaa.

Puolukan pääkukinta alkoi eteläisessä Suomessa kesäkuun puolessa välissä ja Keski-Suomessa viikkoa myöhemmin. Pohjoisemmilla alueilla pääkukinta ajoittuu kuluvalle viikolle. Puolukka kukkii runsaana, erityisesti Satakunnan ja Itä-Suomen alueella.

Suomuuraimen kukinta alkoi Keski- ja Pohjois-Suomessa kesäkuun puolessa välissä. Kukat on laskettu juhannukseen mennessä 145 koeruudusta. Kukinta on ollut pääsääntöisesti runsasta tai erittäin runsasta.