Tavallisesti tämä kirjoitus julkaistaan elokuussa. Jonkinlainen yritys muistuttaa autoilijoita siitä, että lapset ja nuoret jalan, polkupyörillä ja mopoilla ovat taas liikenteessä. Tällä kertaa tästä päivästä alkaen monta viikkoa kestäneen, ylimääräisen kotona olon jälkeen.
Luvassa on luultavasti kaikenlaista kirmailua. Jopa ehkä enemmän kuin silloin, jos koulussa olisi jo tarvottu normaalisti koko kevätkausi.
Autoilijoiden ja muilla moottoriajoneuvoilla, myös niillä mopoilla, liikkuvien pitää tehdä oma osuutensa, että kaikki pääsevät kouluun ja vielä kotiinkin ilman kolhuja. Olla tarkkana ja noudattaa nopeusrajoituksia siis.
Viime viikkoina on käynyt selväksi, että kevät ja koronan tyhjentämät maantiet sekä ilmeisesti yleinen pitkästyminen kaikenlaisiin rajoituksiin ovat saaneet kaaharit liikkeelle. Auton kiihtyvyyttä on koeteltu tavallisilla maanteillä ja moottoriteillä, mutta myös taajamissa. Jostain pitää saada piristystä tylsään elämään.
Julkisuudessa ilmiö on nostettu esille useamman kerran. Eikä ainakaan kukaan paljon ajava ei ole voinut välttyä näkemästä, miten käyttäytyminen on muuttunut liikenteessä. Väitän, että muutos alkoi, kun liikennemäärä suorastaan romahti poikkeusolojen aluksi. Teillä oli yllättäen tilaa ajaa kuin viimeistä päivää.
Urjalan Sanomien lukija otti viime viikolla yhteyttä toimitukseen aikansa kirkonkylän autoilijoita katseltuaan. Hän tuumi, että on parempi jakaa huolensa kuin olla hiljaa, etenkin jos tuossa Urjalantiellä sattuu jotain ikävää, kun koulu jälleen tänään alkaa. On ainakin sanonut huolensa ääneen, ettei tarvitse sitten katua.
Poliisilla on Tampereella Pirkanmaan pääkallonpaikalla oma näkemyksensä. On kevät ja kaahaaminen toistuu joka vuosi, kun kelit antavat myöten ja alla on kesäkumit. Kaahareita on poliisien voimille liikaa. Joka paikkaan ei ehdi, kun on kaikenlaista muutakin puuhaa. Tämmöisiä urjaloita on kuulemma koko Pirkanmaa täynnä. Koulujakin on joka paikassa, ei vaan Urjalassa.
Näinä poliisin nihkeinä tiedotusaikoina on suorainen kunnia, että poliisi sanoo jotain ääneen, vaikka vain sen, ettei Urjala ole Pirkanmaan ainoa kunta ja muuallakin on kouluja. Hienoa: uutisia ei ole koskaan liikaa.
Virkavallan lausunnot eivät silti varsinaisesti lohduta juuri Urjalassa.
Liikkuva poliisi lakkautettiin jo vuosia sitten. Nyt liikennettä valvoo liikennepoliisiyksikkö.
Liikkuvalla poliisilla oli hyvä maine, joka perustui näkyvään valvontaan. Näkyvyys maanteillä oli aivan toista luokkaa kuin poliisin näkyvyys nyt. Se loi turvallisuuden tunnetta: joku katsoi perään ja otti kantaa, jos touhu lähti käsistä.
Iso veli valvoo -tyyppinen meno ahdistaa useimpia, eikä se olekaan mistään kotoisin, mutta kyllä poliisin näkyminen katukuvassa ja jopa tällaisen Urjalan kaltaisen pikku kunnan raitilla tekee terää.
Jos voi olla kohtalaisen varma, että ketään ei kiinnosta, miten holtittomasti vaarantaa itsensä ja toiset ihmiset liikenteessä, voi olla myös kohtalaisen varma, että holtittomuus lisääntyy. Ja ennen pitkää käy huonosti.
• Otsikko on lainaa: Lasten liikennelaulu, sävel Georg Malmstén ja sanat Helena Eeva.
Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi
