Eilen käynnistyi mitä todennäköisimmin hyvin poikkeuksellinen kuukausi. Kaikki on peruutettu. Koulut ovat kiinni ja vanhemmat tasapainottelevat, kuka huonommin ja kuka paremmin työnteon ja lasten kotiopettamisen välillä. Palvelutaloissa ei saa kuukauteen vierailla tapaamassa omaankaan perheeseen kuuluvia vanhuksia ja vammaisia. Jopa kaikki valtakunnan kirjastot on nyt suljettu.
Kaikki ketkä suinkin voivat työskennellä etänä, on määrätty pysyttelemään pois työpaikalta. Yli seitsemänkymppisten suositellaan pysyvän omaehtoisessa karanteenissa kotonaan. Ongelma ei ole yksin meidän vaan koko maapallon. Olemme tilanteessa, jossa jopa naapurimaa Ruotsi on tiedustellut Suomesta elinarvikeapua tarvittaessa.
Koronavirus halutaan pysäyttää, ja oppi näyttää menneen perille. Ihmiset ovat hamstranneet kaupasta vessapaperia ja jauhelihaa niin, että hyllyt ammottavat tyhjyyttään. Käsidesi on loppunut apteekeista jo aikoja sitten, nyt särkylääkkeetkin uhkaavat loppua.
Kaikki eivät kuitenkaan voi eristäytyä. On koko joukko heitä, joiden valmiuslain nojalla on nyt oltava käytettävissä, jopa enemmän ja joustavammin kuin normiarjessa. Nyt nähdään, ketkä ovat todelliset yhteiskunnan kantavat voimat. Se pieni joukko, joka paiskii nyt töitä kaikkien muidenkin edestä kriittisiksi määritellyissä tehtävissä. Arjen sankareita ovat lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi muun muassa kaupan kassat, jotka kohtaavat melkoiset ihmisjoukot päivässä. Niin nuhaiset kuin terveet. Ilman ruokaa ei ihminen elä. Arjen sankareita ovat myös lastenhoitajat, joiden ansiosta ainakin osa vanhemmista pystyy käymään töissä. Etätöihin ei myöskään voida määrätä hoitajia palvelutaloista. Yhteiskuntarauha pitää niin ikään olla turvattu, eläköön pelastajat ja poliisit. Eläköön myös siivoojat ja roskakuskit!
Poikkeustilanteessa korostuu tiedonvälityksenkin merkitys. Perinteisen median on todettu elävän nyt renessanssia. Ihmisillä on tarve saada luotettavaa tietoa ajantasaisesti. Toisaalta sosiaalinen media tarjoaa oivan alustan hupailulle, joka niin ikään tekee hyvää. Vessapaperimeemeille nauraminen yhdessä ystävien kanssa helpottaa oloa.
Paikallislehti pyrkii koko poikkeustilan ajan tarjoamaan alueensa ihmisille kaikkein olennaisimmat tiedot arjen sujumisen kannalta. Julkaisemme tämän viikon digilehden veloituksetta kaikille, jotta uutisointi saavuttaisi mahdollisimman monet.Olennaisten ja elintärkeiden asioiden lisäksi pyrimme tuomaan lukijoidemme arkeen viikottain myös valon pilkahduksia. Sellaista luettavaa, josta tulisi hyvä mieli.
19.3.2020 Heli Lehtelä, heli.lehtela@urjalansanomat.fi