Yleinen (muokattu 18.9.2020) Urjalan Ylläpito

Osakkuudet ja niihin liittyvät maksut Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiössä ovat tulleet yllätyksinä

Natura-suojelualueeksi määritelty, kaisloittunut  Kortejärvi on merkittävä lintujärvi. Kuva: Urjalan Sanomien arkisto

Heli Lehtelä

Korte-, Ruta- ja Nuutajärvien veden säännöstelyn luvan haltija, Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö, piti yhtiökokouksen 16. marraskuuta viime vuonna. 

Laskuyhtiön päätoimitsijaksi kokouksessa valittu Ismo Kuisma kertoo, että 1943 perustettu laskuyhtiö on parhaansa mukaan päivittänyt osakasluetteloaan ennen kokousta. Viimeksi kattava päivitys on tehty luetteloon kymmenisen vuotta sitten.

–  Kuka tahansa, jolla on osakkuus laskuyhtiössä, voi koska vain myydä maa-alan, eikä meille tule siitä mistään tietoa. Silti, kun kokouksia pidetään, niin meidän pitää tietää, ketkä ovat osakkaita. Eli kenellä on lupa osallistua kokoukseen ja osallistua päätöksentekoon, Kuisma toteaa.

– Monelle tieto osakkuudesta on tullut yllätyksenä, niin se tuli meillekin aikoinaan, kun jäsenyys tuli Menosten maakaupan myötä, sillä osakkuus ei näy rasituksena kaupan yhteydessä. Nyt kaikkien osakkaiden pitäisi kuitenkin olla tietoisia jäsenyydestään. Kokouspöytäkirjojen lisäksi osakkaille lähti iso tietopaketti, kertoo laskuyhtiön toimitsijan pestissä uutena aloittanut Ari Kontio

Laskuyhtiön kolmas toimitsija on Ismo Paavilainen.

Maksut ovat harmittaneet

Yllätyksenä osakkuus tuli myös Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n hallituksen jäsenelle Riku Rantalalle, joka omistaa tontin Nuutajärven sillan pielessä. 

– Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö on yhteisö, jonka tarkoituksena on keskiveden korkeuden laskeminen. Laskuyhtiö on selvittänyt, mitkä nykyiset tontit on erotettu niistä alkuperäisistä tiloista, jotka perustivat laskuyhtiön. Näitä tontteja tai tiloja on toistasataa. Laskuyhtiö on lähettänyt kaikille näille osakkaille laskun toimintansa rahoittamiseksi. Vesilain  mukaan tämä on mahdollista, jos osakas hyötyy tästä toiminnasta eli keskiveden laskusta. Koska nykytilanteessa on niin, että ainakin meidän kohdallamme veden laskeminen alentaa kiinteistön arvoa, laki antaa mahdollisuuden olla passiiviosakas. Emme siis osallistu kyseisen laskuyhtiön rahan keruuseen, emmekä maksa meille lähetettyä laskua. Silloin, kun ostimme tontin, olisi laskuyhtiön lain mukaan pitänyt ilmoittaa osuudesta laskuyhtiöön. Näin se ei ole tehnyt, Riku Rantala toteaa.

Ismo Kuismalla on erilainen näkemys asiaan.

      – Kokouksessa 16.11.2019 päätettiin rahan keruusta ja hyväksyttiin jakoluettelo. Maksut perustuvat jakoluettelon kustannusosuuksiin. Missään ei mainita sanaa lasku. Jakoluettelon mukaiset maksut ovat vesilain mukaan suoraan ulosottokelpoisia. Laskuyhtiön osakas ei pääse maksuvastuutaan eroon.
Koska kyseessä on ennen vesilakia annettu niin sanottu vanha lupa, asiassa sovelletaan vesioikeuslakia ja vain vesilaissa mainituin poikkeuksin nykyistä vesilakia. Kiinteistökaupoissa tiedottamisvastuu kiinteistöön liittyvissä asioissa on kiinteistön myyjällä, kommentoi Ismo Kuisma.

Kuntakin on osakas

Myös Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala kertoo, että hänelle tuli vasta kokouksen jälkeen yllätyksenä se, että sekä Urjalan kunta että Pirkanmaan ely-keskus ovat osakkaina laskuyhtiössä.

– Tilanne on vähintään mielenkiintoinen. Kummallekin, kunnalle ja ely-keskukselle, on nyt
lähetetty maksuunpanosaate rahan siirtämisestä laskuyhtiön tilille. Hallinto-oikeudessa on edelleen käsittelyssä laskuyhtiön valitus Pirkanmaan ely-keskuksen vuonna 2013 jättämään hakemukseen lupaehtojen muutamiseksi. Ely-keskus siis edustaa tässä asiassa kumpaakin osapuolta. 

Niin ikään kunnan rooli on kaksijakoinen. Toisaalta kunta on mukana laatimassa  vaihtoehtoa järviketjun säännöstelylle ja toisaalta laskuyhtiön osakkaana ajamassa veden pinnan laskua.

– Laskuyhtiö tulee käyttämään keräämäänsä rahaa vastustaakseen Pirkanmaan ely-keskuksen ja Urjalan kunnan käynnistämää hanketta
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelyn selvittämiseksi. Kunta käytti viime vuonna hankkeeseen 10 000 euroa ja tänä vuonna rahaa menee uudestaan 10 000 euroa. 

Kunnanjohtajan mielestä laskuyhtiön olisi ollut korrektia tuoda osakkaiden tiedoksi ennen kokousta se, että kokouksessa tullaan päättämään varojen keruusta, vaikka vesilaki ei sitä edellytäkään.

Laskuyhtiö kerää varoja osakkailtaan yli 15 000 euron verran. Urjalan kunnan osuus laskuyhtiöstä on 2,809 prosenttia ja maksettava summa 431,28 euroa. Vastaavasti Pirkanmaan ely-keskuksen osuus on 2,081 prosenttia ja maksettava summa 322,22 euroa.

Urjalan kunnanhallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina kokouksessaan.

Lue 16.1.2020 Urjalan Sanomista tämän uutisen lisäksi muun muassa suuttelmista päiväkodin väistötiloiksi