Yle vertaili alkuviikosta kuntien valtionosuuksia. Valtionosuuksissa haitari on todella laaja, sillä siinä missä Kauniainen saa valtionosuuksia 9 euroa per asukas, Utsjoki saa niitä 6 000 euroa per kuntalainen.
Kunnat saavat valtionosuuksia peruspalveluiden rahoitukseen. Keskimäärin valtionosuudet muodostavat viidenneksen kuntien tuloista ja mantereella niitä jaetaan noin 1700 euroa per kuntalainen.
Urjalassa valtionosuuksia kertyy 3095 euroa per asukas ja Akaassa 1926 euroa. Forssassa sama luku on 2581 euroa per kuntalainen ja Sastamalassa 2674 euroa. Punkalaitumelle valtionosuuksia jaetaan 3671 euroa per kuntalainen ja se onkin näiden viiden kunnan ”voittaja”.
Mutta mitä valtionosuuksien vaihteluväli sitten kertoo? Ja kannattaako niitä ylipäätään vertailla? Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala myöntää, että kuntien valtionosuudet ovat hankala aihe.
– Näillä valtionosuuksilla valtio osallistuu kuntien järjestämien peruspalveluiden rahoitukseen, koska eduskunta säätää lait Suomessa ja velvoittaa kunnat järjestämään hyvin monia palveluja.
– Toisekseen valtionosuuksilla pyritään tasaamaan niitä kuntien välisiä eroja, jotka aiheutuvat peruspalveluiden järjestämisestä tasapuolisesti eri puolilla Suomea ja keskenään erilaisissa kunnissa. Välimatkat palveluihin ovat maaseudulla usein paljon pidemmät kuin kaupungeissa.
Valtionosuuksiin vaikuttavat useat tekijät kuten kunnan ikärakenne, syrjäisyys ja kunnan verotulot. Vanhusvoittoisena kuntana Urjalan valtionosuudet ovat melko korkeat. Lisäksi kunnan saamat verotulot ovat keskimääräistä alhaisemmat. – Muiden kuntien vertaaminen Kauniaisten kuntaan on epäreilua, koska Kauniaisissa asuu varakasta väkeä, joka maksaa paljon veroja. Ikärakenne on nuorekas, kunnanjohtaja Hannu Maijala toteaa.
– Väki asuu Kauniaisissa tiheästi hyvin pienellä alueella. Kauniaisten maapinta-ala on kuusi neliökilometriä ja vastaavasti Urjalan maapinta-ala on 475 neliökilometriä
